​Suomalaisia sivistysharrastuksia

Vaikka Pamauksen toiminnassa olivat keskeisellä sijalla taloudelliset kysymykset, tuli sille varsinkin toiminnan alkuaikoina läheiseksi suomalaisväestön sivistysharrastusten tukeminen ja kehittäminen. Seurattiin tarkoin 1879 perustetun Viipurin klassillisen lyseon toimintaa – olivathan muun muassa K.A.Brander ja J.A.Lyly koulun opettajakuntaa – tuettiin Uudenkirkon kansanopiston perustamishanketta J.H. Erkon ja Lylyn toimiessa sen johtohahmoina ja ”osoitettiin suosiota” Etelä-Karjalan Nuorisoseuralle.

Myös Pamauksen omassa keskuudessa tulivat kulttuuriharrastukset eri tavoin näkyviin. Kuten edellä totesin, seuran säännöissä mainittiin kirjaston perustaminen, mutta valitettavasti ei ole tietoa siitä, toteutuiko tämä hanke käytännössä. Jo ensimmäisenä vuotena perustettiin Pamaukseen puhujaseura ja lauluseura, mutta niiden toiminta näyttäisi jääneen vähäiseksi. Lauluseurayritys uudistettiin vielä 1908 ja seuran keskuudessa saatiinkin vuosiksi 1908–1910 toimimaan mieskuoro. Sitä johtivat Emil Sivori ja hänen jälkeensä Oskari Tilli, molemmat ansioituneita viipurilaisia musiikin ammattilaisia. Aikakirjat eivät kerro, miksi nämä harrastukset eivät eläneet seuran toimintakentässä. Voidaan kuitenkin olettaa tämän johtuneen siitä, että suomalaisen sivistyselämän tullessa Viipurissa vuosisadan vaihteen jälkeen varsin nopeasti entistä voimakkaammaksi ja monipuolisemmaksi syntyi eri harrastuksiin erikoistuneita yhdistyksiä, joilla oli Pamaus-Seuraa paremmat mahdollisuudet toimia omalla työsarallaan. Pamauksen osalta tämä merkitsi toiminnan keskittymistä sen omaan varsinaiseen erityisalaan talouselämään.




Seuran jäsenien käyttäjätunnus on "kirjautunut" (ilman lainausmerkkejä)

“Pamaus meitä yhdistää ja karjalainen sukupuu.
Kyllä kelpaa rintaa ryhdistää, kun Veljet kokoontuu..."
Tulevat tapahtumat:
Tällä hetkellä ei tulevia tapahtumia.