​Taidekokoelma

Viipurin-kauden aikana hankittiin Pamauksen klubihuoneistoon joukko taideteoksia, joista pääosa saatiin pelastetuksi tuholta. Taidekokoelmaan kuului ja kuuluu edelleen useita puheenjohtajien muotokuvia, joista arvokkaimpana on pidetty Eero Järnefeltin 1915 maalamaa Juho Lallukan muotokuvaa. Erinomaisia ovat myös Eero Snellmanin William Otsakorven muotokuva vuodelta 19236, Emil Rautalan M.A. Wilskan muotokuva vuodelta 1941 ja M. Kuutolan Wilhelm Porthanin muotokuva.

Karjalaisaiheisista maalauksista on syytä mainita Anni Löppönen-Kauhasen ”Karjalainen kyläsoittaja” vuodelta 1901, Pekka Halosen ”Maisema” vuodelta 1909, Elias Muukan ”Maisema Lemiltä” vuodelta 1911 sekä Väinö Raution ”Iltahämärä vanhassa kaupungissa” vuodelta 1911 ja ”Viipurin linna” vuodelta 1934. Edelleen taidekokoelmaan kuuluivat Aarno Karimon neljä luonnosta hänen teokseensa ”Kumpujen yöstä”.

Viipuriin jääneistä tai muutoin ”joron jäljille” joutuneista teoksista lienee arvokkain ollut Emil Halosen puuveistos ”Kuppariämmä”. Kateisiin jäivät myös muiden muassa Torsten Tisellin 20 vesiväripiirrosta tunnetuista pamauslaisista sekä kipsikuvajäljennökset perustajajäsenestä J.H. Erkosta ja säveltäjä Arvi Genetzistä. Jori Ilanko on seuran 65-vuotishistoriikissa kertonut taideteosten pelastamisesta mielenkiintoisen tarinan. Pamaus-kerhon isäntä kamreeri Lauri Salmi, joka oli talvisodan aikana jatkuvasti Viipurissa toimiessaan sotasairaalan kamreerina, oli eräänä tammikuun päivänä 1940 pistäytynyt kerholle tarkastamaan, oliko siellä kaikki kunnossa. Hän oli istunut yhdessä vahtimestari-Kallen kanssa kylmässä huoneistossa nauttien jotain sinne jäänyttä lämmittävää, kun oli alkanut viholliskoneiden ilmahyökkäys. Pommien räjähdellessä ja talon täristessä miehet olivat olleet pitkällään lattialla. Siinä maatessaan Salmen katse oli kiintynyt Juho Lallukan muotokuvaan, joka oli tuntunut puhelevan hänelle: ”Siinä sieki kerhon isäntä vain makaat selälläsi ja annat miun ja meiän muien roikkua täällä korkealla seinällä. Voivat vaikka särkeä tämän nätin tytön tästä takaani.” Silloin miehet olivat havahtuneet pelastushommiin ja pommituksen vaiettua ottaneet arvokkaimmat taulut alas seiniltä, irrottaneet kankaat kehyksistä ja käärineet kankaat huolellisesti yhteen suureen rullaan. Siihen oli tullut 13 taulukangasta ja rullan läpimitta oli ollut 60 senttiä. Rulla oli kulkenut sotasairaalan mukana ensin Parikkalaan ja sitten Kauhajoelle, josta Salmi oli tuonut sen Helsinkiin.

Kirjaudu jäsensivuille


“Pamaus meitä yhdistää ja karjalainen sukupuu.
Kyllä kelpaa rintaa ryhdistää, kun Veljet kokoontuu..."
Tulevat tapahtumat:

maalisk.

16

Maaliskuun kuukausikokous ja sääntömääräinen kevätkokous

Karjalatalo

Lue lisää

huhtik.

20

Huhtikuun kuukausikokous

Karjalatalo

Lue lisää

toukok.

11

Kevätretki Viipuriin 11.-12.5.

Lue lisää