Olemme erittäin hyvin ajan hermolla

Olemme erittäin hyvin ajan hermolla

Kuukausikokous 30.11.2015

Talvisodan syttymisen vuosipäivänä sai Pamaus Seura esitelmöijäkseen puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindbergin. Puheenjohtaja Kalevi Luukkainen muisteli, että taisi olla ensimmäinen kerta kun virassa oleva Puolustusvoimain komentaja oli puhumassa. Kenraali valotti puolustusvoimien lähitulevaisuuden hankkeita ja vakuutti isänmaamme puolustuksen olevan hyvässä kunnossa.

Kenraali Jarmo Lindberg kertasi Euroopan monimuotoistunutta turvallisuustilannetta syksyn osalta. Tämän syksyn akuuteimmat asiat ovat muuttovirrat, jotka ovat ulottuneet pohjoiseen ja viimeisimpänä tapahtumat Syyrian suunnalla, Pariisin iskut sekä Venäjän ja Turkin väliset tapahtumat.

- Nämä viimeaikaiset tapahtumat ovat nostaneet puolustusasiat kovasti ihmisten mieliin. Harmi tietysti, että ne pysyvät mielessä ikävien tapahtumien kautta.

Myös Suomen toimintaympäristö on samalla muuttunut. Itämeren piirissä kaikkialla ympäristössämme tapahtuu enemmän. Venäjän lentokoneiden toiminta on kolminkertaistunut muutamassa vuodessa ja kun Venäjän aktiviteetti on kasvanut, niin sen seurauksena myös NATO on aktivoinut toimintaansa. Yksin USA on panostanut vuoden aikana miljardi dollaria harjoituksiin Euroopassa.

Kokonaisturvallisuus on yhteistyötä

Perinteisen sodankäynnin rinnalle on tullut myös hybridisodankäynnin keinovalikoima. Yhä useammin sotaan kuuluu myös esim. informaatiosodankäyntiä, verkkosodankäyntiä ja elektronista häirintää.

Tähän ei puolustusvoimat pysty yksin vastaamaan vaan tarvitaan taloudellisen, sotilaallisen ja poliittisen vaikuttamisen keinoja. Yhteistyötä tältä osin kehittää turvallisuustoimikunta, jossa on mukana eri ministeriöiden ja hallinnonalojen edustajat. Tällä tavoin voidaan kehittää koko yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta.

Yhtenä esimerkkinä puolustusvoimain komentaja mainitsi tiedustelulainsäädännön kehittämisen. Työ on käynnissä kolmessa eri työryhmässä, joissa puolustusministeriö ja sisäasiainministeriö pohtivat puolustusvoimien ja poliisin tarpeita ja oikeusministeriö perustuslaillisuutta. Tämän jälkeen eri lait tulevat koordinoidusti eduskuntakäsittelyyn.

Puolustusmenoja on uudella hallituskaudella kasvatettu tasolle, jossa ne olivat ennen leikkauksia. Puolustusvoimauudistuksen jälkeen pienemmässä organisaatiossa on nyt resurssit ja toiminta balanssissa ja toiminnan taso pystytään ylläpitämään.

Kenraali Lindberg korosti, että toiminnan tason turvaaminen on tärkeä, vaikka hallituksella on kovat säästöpaineet.

Maalla, merellä ja ilmassa

Vaikka hallitus kaavaili nostavansa puolustusmateriaaleihin käytettävää rahaa 50 miljoonasta 150 miljoonaan vuodessa, niin on jo nyt puolustusmenojen korotuksesta jouduttu vähän leikkaamaan osana säästöjä kaikilta hallinnonaloilta.

Korkeammat materiaali-investoinnit on kuitenkin jo korvamerkitty pitkälle tulevaisuuteen, koska investoinnit vaativat pitkän suunnitteluajan ja kilpailutuksen.

Tämän vuosikymmenen lopulla kohdennetaan investointeja maavoimien vanhenevan materiaalin korvaamiseen. Ostoslistalla on ilmatorjuntajärjestelmiä, panssaritorjuntajärjestelmiä, viestijärjestelmiä, panssariajoneuvoja ja muita ajoneuvoja.

Ensi vuosikymmenen alussa on merivartioston vuoro. Silloin käyttöiältään seitsemän alusta vanhenee, joita korvataan uusilla. 2020-luvun puolenvälin jälkeen puolestaan Ilmavoimien hävittäjien elinkaari on lopussa ja ne uusitaan.

Ruotsalaisia on turha vähätellä

Kansainvälinen yhteistyö on paljon julkisuudessa, mutta todellisuudessa siihen käytettävät varat ovat puolustusbudjetista parin promillen luokkaa. Kenraali pitää tärkeänä, että puolustusvoimilla on hyviä vaativia taktisia harjoituksia ja niistä kotiutetaan opit kotimaan toimintaan.

Aiheina viimeaikaisissa harjoituksissa on ollut mm. miten moderniin sotaan Euroopassa valmistaudutaan kouluttamaan. Suomen kannalta tärkeää on panostaa operatiivisten joukkojen toimeenpanokykyyn.

Puolustusvoimain komentaja kertoi myös arvostuksensa ruotsalaisia kohtaan:

- Ruotsalaisia on turha vähätellä. Heillä on kaksinkertainen puolustusbudjetti ja paljon osaavaa henkilöstöä johdossa. Meillä on heidän kanssaan erittäin hyvä yhteistyö ja erittäin laaja tiedonvaihto.

Myös kansainväliseen toimintaan liittyy lainmuutostarpeita. Pariisin iskujen yhteydessä Ranska esitti avunpyynnön Euroopan maille, mutta Suomen laki ei salli tämän kaltaista yhteistyötä. Vastaavantyyppinen tilanne oli kun Ruotsi etsi alueeltaan sukellusvenettä. Lindberg totesi, että jo Lissabonin sopimuksen jälkeen olisi ollut syytä laittaa lainsäädännöt uusiksi ja viimeistään se pitäisi tehdä nyt.

Teksti: Tomi Härmä, kuvat: Pentti Paalu