Brexit-neuvotteluista ei tule helppoja

 

Kuukausikokous 21.2.2020

Helmikuun kuukausikokousesitelmän piti tutkimuspäällikkö Tero Kuusi Etlasta. Britannia jättää siis  EU:n tulliunionin vuoden 2021 alusta. Sitä ennen käydään neuvottelut uudesta kauppasopimuksesta. Neuvottelut käynnistyvät maaliskuun alussa, valmista pitäisi olla marraskuun lopussa. Väliarvio neuvotteluista tehdään kesällä 2020. Pohjois-Irlanti noudattaa EU-lainsäädäntöä tavarakaupan osalta eli EU:n ja Britannian raja tulee Irlannin merelle. 

 

Suomen tavaraviennistä meni Britanniaan 4.8 % (v. 2018). Tavaratuonti Britanniasta oli 2.9 %. Palveluiden viennistä Britannian osuus oli 4.7 % ja tuonnista 6.7 %. Viennistä paperin ja pahvin osuus on n.30 %. 2000-luvun alkupuolella Nokian osuus Suomen viennistä Britanniaan oli 25-30 %.

Globaalissa taloudessa suorat vientiluvut eivät kerro kaikkea, vaan on selvitettävä eri tuotteissa olevat arvonlisät panos-tuotos-ketjuina (esim. Suomessa tehdyt laivamoottorit Saksassa valmistettuun risteilijään, joka myydään Britanniaan). 

EU:n koko viennin arvonlisästä menee USAan 10.0 %, Britanniaan 7.2 % ja Kiinaan 6.6.%. Britannian rooli eräiden EU-maiden viennissä: Irlanti 15 %, Ranska 10 %, Hollanti 10 % (Suomi 6 %).

Britannia rahoittaa merkittävästi EU:ssa toimivia yrityksiä. Espanjalle tärkeitä ovat pankit ja turismi, Puolalle työläiset Britanniassa. Työn sääntely kiukuttaa Britanniaa, samoin Saksan vahva asema.

Sopimusneuvotteluista ei tule helppoja. Esim. EU:n ja Kanadan vapaakauppasopimuksesta neuvoteltiin 7 vuotta. Alkavien neuvottelujen ”kipukohtia” ovat 1) Työvoiman vapaa liikkuvuus 2) Finanssialan palvelut 3) Sääntely ja standardit 4) Kalastusoikeudet 5) Pitkä rivi asioita, joissa EU:n kova ja pehmeä linja törmäävät.

Sopimusmalleja on useita, esim. Islanti ja Norja, jotka hyväksyvät EU tuomioistuimen, työvoiman vapaan liikkumisen, rahoitusosuuden ja EU sääntelyn. Toisena ääripäänä Kanada ja Etelä-Korea, joiden kanssa on vain sopimus vapaasta kaupasta.

Brexitin kaupallinen vaikutus Suomeen on vähäinen. Seuraavia vaikutuksia BKThen on arvioitu (ns. kova Brexit): UK - 3.7 %, Irlanti - 3.7 %, EU -0.5 %, Suomi - 0.2 %). Poliittiset vaikutukset voivat olla arvaamattomia.

Brexitiin liittyen Tero Kuusi kiteytti lopuksi, että 1) EU:n taloudellinen integraatio on hyvin perusteltua, 2) Sääntöpohjainen järjestelmä on tärkeä erityisesti pienille mailla (reilut kauppaehdot, epäreilun kilpailun estäminen), 3) EU:llakin on peiliin katsomisen aihetta: Pääoman ja työvoiman vapaata liikkumista säätelevät instituutiot tarvitsevat vahvistusta, populismin hillintä, globaalin talouden sokit.    

Teksti: Risto Mäkeläinen, kuvat: Pentti Paalu