Edelläkävijyys on hyvä taloudelle ja teollisuudelle

Kuukausikokous 20.09.2019

 

Syyskuun kuukausikokouksen esitelmän piti valtiosihteeri Terhi Lehtonen. Hän toimii ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen esikunnassa ja esitteli hallituksen ilmastopolitiikkaa ja sitä toteuttavia toimenpiteitä.

 

Maapallon ilmasto on jo lämmennyt noin asteen esiteollisesta ajasta. Ja jos kasvihuonekaasupäästöjä ei nopeasti vähennetä niin 1,5 asteen raja ylitetään.

Lehtonen summasi viimeaikaisen ilmastokeskustelun niin, että nyt ollaan todella vakavan asian äärellä. Hän kertoi, että on suuri ero sillä, nouseeko keskilämpötila 1,5 vai esim. 2 astetta. Puolen asteen lisäys tuplaa vedenpuutteesta kärsivien ihmisten määrään ja jäättömien kesien määrä Pohjoisnavalla kymmenkertaistuu.

Valtiosihteerin mukaan tarvitaan nopeita ja radikaaleja muutoksia sekä tuotannossa että kulutuksessa, jotta maapallon lämpeneminen rajoittuisi 1,5 asteeseen.

Energiasektorilla on tärkeää, että energiaa kulutetaan vähemmän ja tehokkaammin. Maankäytössä tärkeää on huolehtia hiilinieluista ja sitoa hiilidioksidia maaperään sekä Lisätä ruuantuotannon tuottavuutta ja kasvattaa kasvisten osuutta ruuassa. Teollisuuden päästöjä tulisi vähentää 70-90% vuoteen 2050 mennessä vuoteen 2010 verrattuna.

Suomi toimitii aktiiviesti ilmastopolitiikassa sekä kansainvälisesti, EU-tasolla ja kansallisella tasolla. Viime aikoina myös kunnat ja kansalaisyhteiskunta ovat tulleet mukaan: kasvava määrä kaupunkeja, kuntia ja muita toimijoita on asettanut ilmastotavoitteita.

Vuonna 2015 tehdyn Pariisin sopimuksen tavoitteena on, että pidetään lämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa ja suunnataan rahoitusvirrat kohti vähähiilistä kehitystä.

Rinteen hallituksen ilmastotavoitteista keskeisin, on että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Suomi pyrkii maailman ensimmäiseksi fossiilivapaaksi hyvinvointiyhteiskunnaksi ja sähkön ja lämmön tuotannon tulee olla Suomessa lähes päästötöntä 2030-luvun loppuun mennessä.

Näiden tavoitteiden toteutumiseksi ilmastolain ohjausvaikutusta vahvistetaan. Lakia päivitetään siten, että̈ tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä toteutuu. Samalla ilmastolain vuoden 2050 tavoitetta päivitetään. Lakiin lisätään hiilineutraaliuspolkua vastaavat päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2040.

Lisäksi ilmastolakiin otetaan mukaan myös maankäyttösektori sekä hiilinielujen vahvistamista koskeva tavoite.

Terhi Lehtonen kertoi suunniteltuja keinoja fossiilivapaaseen yhteiskuntaan. Näitä ovat kivihiilen energiakäytön päättyminen viimeistään toukokuussa 2029 ja viimeistään vuonna 2025 luopuvien energiayhtiöiden korvaavia investointeja kannustamalla.

Fossiilisen öljyn käytöstä lämmityksessä luovutaan asteittain 2030-luvun alkuun mennessä. Valtion ja kuntien kiinteistöjen öljylämmityksestä luovutaan vuoteen 2024 mennessä. Lisäksi kannustetaan öljylämmitteisiä kiinteistöjä siirtymään muihin lämmitysmuotoihin jo 2020-luvun aikana erillisellä toimenpideohjelmalla. Lisäksi toteutetaan energia- ja liikenneverotuksen kokonaisuudistukset

Halllitusohjelmassa on myös ilmastositoumuksia.  Turpeen energiakäyttö puolitetaan 2030 mennessä sekä tuetaan ja edistetään sähköautojen latausinfrastruktuurin rakentamista. Tuulivoiman osuutta Suomen energiatuotannosta kasvatetaan ja merituulivoiman rakentamisen edellytyksiä parannetaan.

Hallitus myös laatii kokonaisvaltaisen maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman nielujen kasvattamiseksi lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Lopuksi yleisöstä pamausveli kysyi, miten teollisuuden toimintaedellytykset turvataan ja miten teknologiakehitystä saadaan nopeutettua. Valtiosihteeri vastasi, että sekä Euroopan tasolla että kotimaassa on rahoitusta innovaatiotoimintaan. Tulevaisuuden kehityksen osalta on tarkoitus saada tehtyä eri sektoreiden tiekartat. Teollisuus valmistelee yhdessä Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa tiekartan mitä eri vaihtoehdot maksavat. Tässä voi tulla Suomelle myös osaamista, jota voidaan myös viedä. Samalla pohditaan, mitkä ovat parhaat politiikan ohjauskeinot.

Teksti: Tomi Härmä, kuvat: Pentti Paalu