Haluamme luoda lisäarvoa ja jakaa sitä reilusti

Huhtikuun kuukausikokousesitelmän piti puheenjohtaja Sture Fjäder. Hän kertoi Akavan ajankohtaisia kuulumisia sekä myös sivusi ajankohtaista työmarkkinatilannetta.

Aluksi hän esitteli Akavan jäsenistöä kertoen, että Akavaan kuuluu 611 00 jäsentä, joista suuri osa on johtajia, esimiehiä ja asiantuntijoita. Hän kuvaili Akavan ja akavalaisten tehtävän olevan luoda lisäarvoa ja jakaa sitä reilusti sen sijaan, että joka aamu nähtäisiin ristiriitaa työntekijöiden ja työnantajan välillä. 

 

 

Puheenjohtaja Sture Fjäder kertoi Akavan tavoitteista kohti kevään 2023 eduskuntavaaleja. 

Painopistevalintojen perustama on julkisen talouden kestävyyden lisääminen, talouden kasvupotentiaalin kehittäminen ja työllisyyden kohentaminen 

Syksyllä 2021 loka-marraskuussa tehtiin ensimmäiset sopimukset vientialoille. Nyt auki on kaikki julkisen sektorin sopimukset ja sitten tuli Venäjän sota. Tupot rakentui aiemmin niin että ekonomistit laski mitä kansakunta kestää ja sen mukaan neuvoteltiin, muistutti Sture Fjäder. Nyt yleiskorotuksena 1,8-2 % kuvaa tasoa sen mitä voidaan nostaa, jotta kilpailukyky säilyy.

-       Meidän täytyy huolehtia siitä, että ostovoima on plussan puolella ja että ihmisillä on työtä ja toimeentuloa. Tehtävänä on, että työttömät saisivat töitä, Fjäder kiteytti. 

Akavan tavoitteena 80% työllisyystavoite 18-64-vuotiaiden joukossa, koska tällä hetkellä menoja on sen edestä. Julkisen talouden menot ja tulot ovat olleet pysyvässä epäsuhdassa vuodesta 2009 alkaen. Yhteenlaskettu alijäämä vuonna 2021 noin 8, 9 mrd euroa, jota käytetään normaaleihin hyvinvointiyhteiskunnan menoihin. 

-       Jos haluamme elää pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa, niin rakenteet pitää olla sellaiset, että siihen on varaa, korosti Fjäder. Suomessa on maksuton koulutus mutta silti liikaa perusasteen varassa olevia ihmisiä. Perusasteen koulutetuista puolet elää tulonsiirroilla. 

Fjäderin mukaan tämän takia Suomi joutuu lainaamaan. Yhden prosentin nosto työllisyysasteessa tarkoittaa n. miljardia euroa.  Työllisyystoimissa Akava vaatii työttömyysturvaa työhön kannustavammaksi, lineaarisemmaksi malliksi. Myös verotukseen tarvittaisiin työllisyyttä ja kasvua tukeva verouudistus, jossa painopisteenä olisi työn verotuksen keventäminen. Lisäksi työperäiseen maahanmuuttoon ei ole kunnollista järjestelmää, Akava ehdottaa hallinnon siirtämistä pois Maahanmuuttovirastosta esim. työ- ja elinkeinoministeriöön.

Akavan tavoitteissa on myös työturvallisuuslain uudistaminen ja mm. henkisen työsuojelun ja jaksamisen tuomisen mukaan lakiin. Niin ikään sovittelu- ja työrauhajärjestelmä tulisi uudistaa, nykyinen on tehty teollisuusyhteiskuntaa varten. Akava halusia vahvemman sovittelujärjestelmän sekä työrauhajärjestelmän uudistamisen tasapainoisemmaksi.

Sosiaaliturvan osalta oikeudet ja velvollisuudet tulisi olla paremmin tasapainossa, tänä päivänä oikeuksia on enemmän ja kannusteita työllistyä tulisi olla enemmän. Asumistuen uudistus vaadittaisiin myös, tällä hetkellä Suomi maksaa läes 3 miljardia euroa asumistukea 5,5 miljoonaisella kansalla, kun naapurimaassa Ruotsissa maksetaan 1,5 mirljardia euroa 9 miljoonaisella kansalla.

Muihin tavoitteisiin kuuluu mm. Suomen aktiivinen rooli EU:ssa, kauppapoliittinen sopimus EU:n ja USA:n sekä latinalaisen amerikan välillä ja painopisteen muutos vanhan ylläpitämisestä uuden luomiseen. 

Myös kasvua saataisiin rahoitettua nostamalla työllisyysastetta. Tämä mahdollistaisi tutkimus-, kehittämis-, innovaatiotoiminnan (TKI) kasvattamisen, jonka Akava haluaisi nostaa 4%:iin BKT:stä. Tämä linkittyy osaamisen lisäämiseen ja osaajien riittävyyteen. Yhtenä keinona Akava antaisi rahaa TKI-kasvusta rahaa korkeakouluille ja ammattikorkeakouluille.

Teksti: Tomi Härmä, kuvat: Ari Huovinen