Mannerheimin Puolan vuodet

Kuukausikokous 30.11.2020

Marraskuun kuukausikokouksessa tietokirjailija Jukka Soisalon-Soininen kertoi marsalkka Mannerheimin vuosista Puolassa. Pamausveli Soisalon-Soininen on vaimonsa Annan kanssa tekemäänsä kirjaan kerännyt tietoja aiheesta, koska marsalkan Puolan vuosista on vain yksittäisiä tietoja siellä ja täällä.

 

Marraskuun kuukausikokouksessa tietokirjailija Jukka Soisalon-Soininen kertoi marsalkka Mannerheimin vuosista Puolassa. Pamausveli Soisalon-Soininen on vaimonsa Annan kanssa tekemäänsä kirjaan kerännyt tietoja aiheesta, koska marsalkan Puolan vuosista on vain yksittäisiä tietoja siellä ja täällä.

Soisalon-Soininen kertoo, että muistelmissaan Mannerheim kertoo kuitenkin Puolasta lämmöllä ja tuo esille sen tyytyväisyyden mikä suorastaan huokuu sieltä, että oli saanut komennuksen jo toista kertaa Puolaan. Hän oli ensimmäistä kertaa Puolassa jo jo heti Pietarista Nikolain Ratsuväkiopistosta valmistuttuaan.

Hän mm. kirjoittaa muistelmissaan, että ”-Minulla ei ollut mitään sitä vastaan, että sijoituspaikakseni tuli Puola, jonne minun myöhemminkin oli aina hauska palata. Mitä enemmän tutustuin puolalaisiin, sitä paremmin ymmärsin heitä ja viihdyin heidän parissaan.”

Mannerheim liikkui kuin kotonaan puolalaisissa aristokraattisissa piireissä.  Voisi sanoa, että Puolassa mannerheim oli oma itsensä, tai tuli omaksi itseksseen. Tämä tulee vastaan monessa yhteydessä, muun muassa puolalaisten sukujen musitelmissa. Hänet otettiin vastaa kuin oma poika ja se ei ollut puolassa tavanomaista.

Yhtenä syynä tähän todennäköisesti oli, että hän oli maasta joka oli puolalaisten mielestä Venäjän miehittämä. Stä kautta hän oli saavuttanut pohjan luottamukselle.

Mannerheimin Puolan Vuodet - teoksessa tuodaan esiin marsalkan elämää mm. Zamoyskin, Pototskin sekä Lubomirskin sukujen kanssa.

Maria Lubomirska on parhaiten tunnettu Mnnreheimin ystävistä puolan kaudella.  Maria ja Mannerheim olivat jatkuvassa kirjeenvaihdossa aina Marian kuolemaan vuonna 1933 saakka ja tämä tulee selvästi esiin 1914-1918 päiväkirjoissa, joissa Maria mainitaan parikymmentä kertaa.

Kirjeissä ja päiväkirjassa käy ilmi hyvin läheinen ja lämmin suhde. Esille tulee aina kysymys oliko suhde enemmän vai vähemmän intiimi. Kyseessä oli erittäin lämmin ystävyyssuhde, toteaa Jukka Soisalon-Soininen

Mannerheim oli yksinäinen vaikka hänellä oli laaja ystäväpiiri. Hän ei ollut vapaa puhumana mitä hän halusi. Marian puoleen hän pystyi kääntymään täydellä luottamuksella.

Zamoyskeista Jukka Soisalon-Soininen kertoi mm. Adam Zamoyskin pojan saksalaisten vankileiriltä vapautumisesta ja teloituksesta selviämisestä Mannerheimin puututtua asiaan. Mannenrheimin yksityisarkistoista löytyi avunpyyntökirje, johon Mannerheim oli vastannuat, että olen ryhtynyt kaikkiin toimenpiteisiin, jotka minun vallassani ovat.

Tämä oli Mannerheimille yksi pohdinnan paikka, mitä hän voi ja uskaltaa tehdä.  Hänellä oli Hitlerin ja Saksan tasolla vahva asema, mutta kuinka pitkälle hän pystyi sitä venyttämään. Kuinka paljon hän pystyi esittämään vaatimuksia yksityisten ystäviensä puolesta. Samalla hän tiesi, että Suomi on riippuvainen Saksan asetoimituksista ja jos niitä ei tule niin sota päättyy siihen.

Anna ja Jukka Soisalon-Soinisen ”Mannerheim - Puolan vuodet” teos sisältää lukuisia ennen näkemättömiä dokumentteja ja valokuvia Mannerheimin Puolan yhteyksistä. Lukuisat asiantuntijoiden artikkelit antavat taustaa myös Puolan ja Suomen yhteyksille ja diplomaattisuhteille, joiden 100 -vuotisjuhlaa vietettiin vuonna 2020.

Teksti: Tomi Härmä, kuvat: