Modernia ilmastovastuuta Helsingissä

 

Kuukausikokous 18.10.2019

Ympäristöjohtaja Esa Nikunen, Helsingin kaupunki

 

Lokakuun kuukausikokouksen piti Helsingin kaupungin ympäristöjohtaja Esa Nikunen kertomalla monipuolisesti Helsingin ympäristöasioista sekä Helsingin kaupunkistrategiasta, jonka tavoitteena on tehdä Helsingistä hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

 

Esa Nikunen aloitti ilmanlaadusta ja kertoi, että se on melko hyvä verrattuna muihin Euroopan pääkaupunkeihin. Ilmanlaatua seurataan jatkuvasti seitsemällä kiinteällä asemalla ja viidellä siirrettävällä asemalla, lisäksi on käytössä Ilmatieteenlaitoksen mittaukset.

Keskustan vilkasliikenteisissä katukuiluissa typpioksidin raja-arvo ylittyy edelleen. Esa Nikunen kertoi, että aiemmin ihmettelivät mistä tämä voi johtua, mutta kun autojen päästöhuijaus selvisi, niin syykin valkeni.

Sen sijaan hengitettävien hiukkasten raja-arvo ei ole ylittynyt vuoden 2006 jälkeen, pöly aiheuttaa kuitenkin edelleen terveyshaittoja.

Ilmanlaadusta hän siirtyi meluun toteamalla, että Helsingissä on moninainen ääniympäristö. Melusta tilaisuudet ja liikenne aiheuttavat suurimman osan, joka asukaskyselyn mukaan häiritsee kaupunkilaisista lähes puolta joskus.

Meluun voidaan vaikuttaa maankäytön ja liikenteen suunnittelulla ja Helsinki onkin tutkinut hiljaisia alueita ja pyrkii niitä vaalimaan. Keinoja vähentää melua ovat kestävien ja hiljaisten liikkumismuotojen edistäminen, nopeusrajoitusten alentaminen ja valvominen sekä joukkoliikenteen melun vähentäminen. Melun leviämistä estettään melua vaimentavilla päällysteillä ja meluesteillä.

Luonnonhoidossa on monimuotoisuutta lisätty suunnitelmallisesti ja Helsingin luonnonsuojeluohjelma sisältää 47 uutta luonnonsuojelualuetta.

Lammassaaren pitkospuiden uusimisen jälkeen ensimmäisenä vuonna siellä kävi 133 000 henkilöä ja vuonna 2018 vain seitsemässä Suomen kansallispuistoista oli enemmän kävijöitä.

Ympäristötietoisuutta ja vastuullisuutta lisätään luontoretkillä ja -kouluilla, taloyhtiöiden koulutettavilla energiaeksperteillä ja lisäksi HSY kampanjoi lajitteluun ja vesiensuojeluun liittyen.

Merikaupunkina vesiensuojelu on Helsingille tärkeää. Itämeren suojelussa kaupungit ovat avainasemassa ja Helsinki ja Turku käynnistivätkin vuonna 2007 yhteisen Itämerihaasteen. Aloitteen tavoitteena on tukea ja toteuttaa vesiensuojelutoimintaa, jotka ovat lisänä lakisääteisiin velvoitteisiin. Verkostossa on tällä hetkellä 270 kumppania.

Helsingin tavoitteena on olla ensimmäinen fosforineutraali kaupunki maailmassa. Koska omia päästöjä ei saada täysin nollaan, niin tämä toteutetaan niin, että ostetaan naapureille kemikaaleja, jotka kompensoivat omia päästöjä.

Ravinnekuormitus on laskenut 1960-luvun tasolle koko Itämerellä, Suomenlahdella laskenut vuosituhannen vaihteestakin lähes 60%.

Meriluonnon tila kuitenkin heikkenee edelleen erityisesti elinympäristöjen ja ravintoverkkojen tasolla.

Merikotkia ja hylkeitä on enemmän kuin vaikka 70-luvulla ja laulujoutsen on palannut Helsingissä pesivien lintujen joukkoon. Kanahaukka oli kanssa erämaalaji, tänä kesänä jo 25 paria on pesinyt Helsingin alueella ja Helsingissä on maan tihein kanahaukan asuttama 10km&10km ruutu.  Valkoposkihanhi on hämmästyttävän paljon lisääntynyt ja aiheuttaa paljon ongelmia.

Liito-orava hävisi Helsingistä sukupuuttoon 1920-luvulla. Espooseen se oli tullut ensin takaisin ja sitten niitä alkoi tulla Helsinkiinkin. 2014 havaittiin ensimmäinen pesivä liito-orava Munkkivuoressa, jonka jälkeen alettiin etsiä muualtakin.

 

Helsingin kaupunkistrategia 2017-2012 linjaa modernista ilmastovastuusta. Helsingin tavoitteena on olla hiilineutraali kaupunki vuonna 2035 ja Helsinki ottaa vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa vakavasti ja torjuu ilmastonmuutosta kunnianhimoisesti

Helsinki kaupunkina tekee osansa, mutta kaikki tarvitaan mukaan, niin kaupunkilaiset, yritykset kuin taloyhtiötkin.

Helsingin kasvihuonekaasupäästöt syntyvät seuraavasti: liikenne 24%, lämmitys 56% ja sähkökäyttö 15%. Helsinkiläisten todelliset päästöt ovat kuitenkin kaupungin verrattuna päästöihin yli kaksinkertaiset kun otetaan mukaan kaikki kulutus.

Helsingin päästöt ovat laskeneet 24% vuoteen 1990 verrattuna, mutta vauhti ei riitä. Hiilineutraali Helsinki -suunnitelmassa on 147 toimenpidettä, joiden listaamista edellytettiin strategiassa. Ne liittyvä sekä rakentamiseen, liikenteeseen ja energiantuontaoon. Aiheesta löytyy lisää tietoa kaupungin sivuilta: https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/ymparistonsuojelu/ohjelmat/ilmasto/  

Teksti: Tomi Härmä, kuvat: Pentti Paalu