Olemme ihan eri koronatilanteessa kuin muu Eurooppa

Kuukausikokous 15.1.2021

 

Tammikuun kuukausikokouksessa HUSin toimitusjohtaja Juha Tuominen kertoi pamausveljille koronatilanteesta sekä avasi mitä on tapahtunut viime kevään jälkeen. Aluksi hän korosti, että olemme Suomessa tällä hetkellä ihan eri tilanteessa kuin muu Eurooppa ja pohti johtuuko se siitä, että ollaan täällä nurkassa vai noudatammeko paremmin sääntöjä? Joka tapauksessa Suomessa on paljon vähemmän koronan ilmaantuvuutta kuin muualla.

Tuominen muistutti, että on tärkeä ymmärtää miten historiallinen sekä kansallisesti ja historiallisesti alkukevät oli, tällaisia kriisejä ei ole kauheasti ollut. Ennen uutta vuotta ensimmäisen kerran HUSissa kuultiin, että tautia on olemassa ja heti alettiin miettiä, että mitä tapahtuu. Alkuun korona oli ”elintasotauti”, se tuli hiihtolomalaisten mukana Keski-Euroopasta. 

Kriisin alkaessa piti johtaa omaa organisaatiota, samalla kun koko muu toimintaympäristö oli hädissään ja ahdistunut. Alusta asti Tuomiselle oli selvää, että ensin katse omiin ja sitten aletaan luomaan rauhaa muualle. 

Ratkaistavia asioita oli valtavasti piti ratkaista näytteenotto, analysointi ja tartunnanjäljitys. Tarvittiin kokonaan uudenlaista johtamista ja organisoitumista ja samalla henkilöstöä täytyi siirtää uusin tehtäviin. Varmaan 1500 ihmistä teki eri työtä kuin aiemmin ja uuteen työhön täytyi kouluttaa uuteen työhön. Juha Tuominen kiitti henkilöstöä siitä, että se oli valmis muutoksiin. Henkinen kantokyky joutui kovalle ja omalle henkilökunnalle rakennettiin henkisen tuen järjestelmä ja henkilöstön jaksamista seurattiin koko ajan. 

Suojaimet olivat suuri ongelma, valmiussuunnitelma oli influenssan varalle. Ajatusvirhe oli tapahtunut siinä, miten paljon niitä suojaimia oikeasti tarvitsee käyttää. Suojainhankinnoista 90% hoiti toimijat hoiti itse ja Huoltovarmuuskeskuksen osuus oli vain noin 10%. Valmiussuunnittelun periaate Suomessa on, että julkinen ja yksityinen sektori toimii yhdessä. Tämä ei toiminut, Huoltovarmuuskeskuksella ei ollut edes tällaisten tuotteiden hankintaosaamista, jota sen sijaan keskusliikkeillä olisi ollut, mutta sitä ei otettu käyttöön.

Tilajärjestelyt olivat isoja, jouduttiin perustamaan koronatehoja muihin yksiköihin. Lisäksi päädyttiin tekemään varasairaalla omiin parkkihalleihin. Viestinnän puolella tehtiin sekä sisäistä että ulkoista viestintää ja luotiin uusia digitaalisia palveluja, kuten koronabotti. Tavoite oli koko ajan kerto avoimesti niin paljon kuin pystytään.

Kun todetaan että on pärjätty hyvin, niin se todella pitää paikkansa. Taudin hoitoa on opittu ja tehohoitokuolleisuus on puolta pienempää kuin esim. New Yorkissa. Myös vuodeosastojen kuormitus on pienempi kuin keväällä.

Kuitenkin rajoitusten merkitys on tärkeä, jotta tilanne pysyy hyvänä. Suomessa ei ole ollut mitenkään kovat rajoitukset. Pohjoismaista Ruotsissa on tällä hetkellä kovimmat rajoitukset. Uusimpien rajoitusten asettamisesta 10 päivää myöhemmin vuodeosastojen potilasmäärät lähtivöt laskuun, teho-osastojen ei vieläkään, hoitojaksot ovat pitkiä, mikä pitää ymmärtää. 

Pandemia on saanut aikaan myös hoitovelkaa. Kevällä ei leikattu vaikeita potilaita, vaan tehohoitokapasiteettia vaativat leikkaukset siirrettiin myöhemmäksi. Tällä hetkellä ylimämme laissa säädetyn 180 päivän rajan. Hoitovelkaa oli jo ennenkin ja oli suunnitelma sen purkamiseen, mutta korona sitä pahensi. 

Lopuksi Juha Tuominen muistutti, että koronan lisäksi on muitakin huolia. Hän on huolissaan sote-uudistuksen tuomista leikkauksista. HUS on jo tällä hetkellä asukaskohtaisesti Suomen edullisin sairaanhoitopiiri, mutta tuleva Sote leikkaa vuoteen -29 mennessä Uudeltamaalta 300 miljoonaa euroa verrattuna nykytasoon.

Teksti: Tomi Härmä, kuvat: Ari Huovinen