Puolustusvoimilla supersyksy

Kuukausikokous 19.11.2021

 

Marraskuun kuukausikokouksen kokousesitelmän pitäjäksi olimme saaneet kenraalimajuri Vesa Virtasen aiheenaan Suomen puolustuksen kehittäminen, josta hän kertoi tuoreen valtioneuvoston puolustusselonteon perusteella.

Kenraali kertoi, että Puolustusvoimien syksy on ollut melkoinen supersyksy. Sitä on värittänyt kolme tapahtumaa eli valtioneuvoston tekemä puolustusselonteko, joka on nyt eduskunnan käsittelyssä, marraskuun lopussa julkaistava parlamentaarisen komitean mietintö asevelvollisuudesta sekä tietysti Hornetien korvaamiskysymys, josta valtion ylin johto tekee päätöksen vuoden 2021 aikana.

 

Aluksi kenraalimajuri Virtanen vakuutti, että Puolustusvoimat pitää huolen siitä, että ulkoinen turvallisuus säilyy, vaikka toimintaympäristö on viime vuosina muuttunut paljon. Toimintaympäristö on muuttunut entistä epävakaammaksi ja sen kehitys ennakoimattomaksi. Suurvaltojen välit ovat kiristyneet merkittävästi, mitä emme olisi missään nimessä toivoneet. Vastakkainasettelu jatkuu, eikä ole näkyvissä kehityssuuntaa, että se olisi vähentymässä.

Kaksi Suomeen vaikuttavaa voimatekijää ovat Itämeren alue ja Pohjois-Eurooppa sekä entistä enemmän Arktinen alue. Kilpailu arktisella alueella sekä luonnonvarojen että laivareittien osalta kasvaa. Kun arktisen alueen merkitys kasvaa, niin myös yhteistyö Norjan ja Ruotsin kanssa lisääntyy.

Selonteon keskeisiä puolustuspoliittisia perusteita ovat vahva kansallinen puolustuskyky ja riittävä resursointi siihen. Puolustusvoimien ytimessä on asevelvollisuus ja koulutettu reservi. Jatkossakin keskiössä on koko maan puolustaminen ja korkean maanpuolustustahdon ylläpitäminen. Muita keskeisiä puolustuspoliittisia perusteita ovat ajantasainen kokonaismaanpuolustus, kehittyvä kokonaisturvallisuuden malli ja kansainvälinen puolustusyhteistyö.

Ennaltaehkäisevän puolustuksen ja vahva torjuntakyvyn näkökulma on, että luodaan niin vahva puolustus, että maksaa niin paljon tulla tänne, että se ei kannata. Päämäärä on siis ennaltaehkäistä sotilaallisen voiman käyttö ja sillä uhkaaminen. Se on koko yhteiskunnan varautumista, josta Puolustusvoimat tuottaa sotilaallisen osan. Pidäkevaikutus on luonteeltaan puolustuksellinen, ja jos sotilaallisen voimankäytön ennaltaehkäisy epäonnistuu, hyökkäykset torjutaan viime kädessä aseellisesti.

Kenraali kertoi myös puolustusjärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen painopisteistä. Puolustusvalmius on hyvin erilainen kuin 10 vuotta sitten, valmiusyksiköitä on varusmiehistä ja henkilökunnasta ja reserviä ei tarvitse kutsua heti palvelukseen. Strategisina hankkeina ovat Hornetien korvaaminen ja Merivoimien puolella laivue 2020, jossa hankitaan uusia monitoimikorvetteja. Myös puolustusjärjestelmän muita osiaylläpidetään.  

Neljäntenä mielenkiintoisena painopisteenä Vesa Virtanen kertoi paikallispuolustuksen kehittämisestä. Jatkossa tehdään enemmän yhteistyötä paikallisella tasolla, siinä keskiössä onketterämpi johtamisrakenne, parempi kyky siirtää painopistettä, ja parempi pidäke laaja-alaista vaikuttamista vastaan.

Osana paikallispuolustuksen uudistamista paikallisjoukkojen tehtävät lisääntyvät ja vaatimustaso nousee. Lisäksi ylläpidetään ja hyödynnetään reserviläisten osaamista ja vapaaehtoispotentiaalia.

Kenraalimajuri Virtanen läpi vielä muita puolustuksen osa-alueita. Kaikkia toimintaympäristöjä on kyettävä valvomaan, ja niissä on tarvittaessa voitava käynnistää puolustuksen edellyttämät toimenpiteet. Maa-, meri ja ilmapuolustuksen lisäksi uusina osa-alueina ovat kyber-, informaatio- ja avaruuspuolustus.

Kyberpuolustuksesta hän avasi, että kyberpuolustuksella ei torjuta pelkästään vakoilua,  vaan sillä myös estetään toimet lamauttaa yhteiskunnan keskeisiä järjestelmiä. Tässä tiedustelulait ovat erittäin iso myönteinen uudistus. Erilaisten digityökalujen yleistyessä informaatiopuolustuksella muun muassa pidetään joukot tietoisina mitä oikeasti tapahtuu eikä huhut pääse leviämään.

Kokousesitelmänsä kenraalimajuri Virtanen päätti muistuttamalla, että puolustamme Suomea itse.Teemme yhteistyötä kumppanien kanssa, jotta esimerkiksi kriisissä voimme tehdä vielä syvempää yhteistyötä, jos poliittisesti näin päätetään. 

 

Teksti: Tomi Härmä, kuvat: Ari Huovinen