Puheenjohtaja Kalevi Luukkaisen juhlapuhe Karjalan Liiton itsenäisyyspäivän juhlassa

Itsenäisyyspäivän juhlapuhe Karjalatalolla 6.12.2018

 

Arvoisat Itsenäisyyspäivän Juhlavieraat

Suomen Suuriruhtinaskunta julistautui itsenäiseksi valtioksi joulukuun kuudentena päivänä vuonna 1917. Itsenäisyyttä ei kuitenkaan heti tunnustanut yksikään naapurimaa, vaan kaikki edellyttivät ensin Venäjän hyväksymistä. Tämä saatiinkin saman vuoden viimeisenä päivänä . Erinäisten vaiheiden jälkeen Lenin allekirjoitti muodollisesti korjatun asiakirjan Pietarin Smolnassa. Sitten lähetettiin Suomen edustaja hakemaan naapurimaiden hyväksyntää. Ruotsi, Saksa ja Ranska tunnustivat Suomen itsenäisyyden tammikuussa 1918 ja  useat maat vähitellen sen jälkeen.

Itsenäisyys ei ollut kuitenkaan kovin vahvoissa kantimissa, sillä keväällä 1918 käytiin katkera sisällissota, johon osallistui myös venäläisiä ja saksalaisia sotajoukkoja, sekä ruotsalaisia vapaaehtoisia. Sodassa ja sen jälkiselvittelyissä tapettiin noin 37.000 suomalaista. Vuotta 1918 pidetään Suomen historian synkimpänä vuotena.

Sodan jälkeen Suomesta oli vähällä tulla Saksan alusmaa, mutta Saksan häviö Ensimmäisessä Maailmansodassa muutti tilanteen Suomen eduksi. Samalla jouduttiin hautaamaan haaveet Hessenin prinssistä Friedrich Karlista, jonka Eduskunta oli jo valinnut Suomen kuninkaaksi.

Vielä kesällä ja syksyllä vuonna 1919 oli kuitenkin Koivistolla brittiläinen laivasto-osasto ja lentotukikohta, sekä 4600 brittisotilasta. Brittijoukot tekivät useita hyökkäyksiä Kronstadtiin upottaen ainakin kaksi linjalaivaa. Lopullinen itsenäisyys ja riippumattomuus ulkovalloista saatiin vasta lokakuussa 1920 Tarton rauhassa, jossa pitkällisten neuvottelujen jälkeen vahvistettiin itsenäisen Suomen rajat, ja kaikki vieraat joukot olivat poistuneet maasta.

Myös Leninin motiiveja itsenäisyyden tunnustamisessa on myöhemmin kyseenalaistettu, sillä hän allekirjoitti Venäjän kansallisvaltioiden itsenäisyysjulistuksia kuin postikortteja, ilmeisenä tavoitteena liittää tuolloin itsenäistyneet valtiot myöhemmin Neuvostoliittoon. Näin sitten kävikin Venäjän sisällissodan päätyttyä useimmille nuorille valtioille. Esimerkiksi Georgian itsenäisyys hyväksyttiin Suomen kanssa samana päivänä, mutta Georgiasta tuli vuonna 1921 Gruusian Neuvostotasavalta.

Suomen itsenäisyys oli vakavasti uhattuna Talvi- ja Jatkosodan aikana. Suomi joutui taipumaan alueluovutuksiin ja raja siirrettiin nykyiselle paikalleen ns. Pietari Suuren rajalinjalle. Tosin Suomi oli maa, joka pystyi voittamaan Puna-armeijan, mutta voimavarat alkoivat uhkaavasti ehtyä. Viimeisin suuri taistelu käytiin Ilomantsissa, jossa Kenraali Raappanan joukot tuhosivat kaksi venäläisdivisioonaa. Tämän jälkeen Stalin ilmoitti, ettei Suomen rintamalle anneta enää lisää neuvostojoukkoja. Armeijankenraali Govorov käänsikin hyökkäys-suunnan kohti Viroa ja yritti päästä nopeasti Tallinnaan. Sieltä olisi voinut  hyökätä Helsinkiin ja Suomen Armeijan selustaan.

Ratkaisutaistelut käytiin Viron Sinimäessä, missä saksalaiset sekä virolaiset, Suomessa koulutetut ja Suomen rintamalla taistelleet vapaaehtoiset Suomen Pojat , Soome Poisid , pitivät puoliaan niin kauan, että Suomi solmi syyskuussa 1944  aselevon . Lisäksi Suomen mittavimman puolustuslinjan Salpalinjan  kestävyys jäi testaamatta, koska venäläiset lähtivät valloittamaan Viroa.

Lapin sota ja ns. Vaaran vuodet olivat myös vakava koettelemus Suomen itsenäisyydelle. Suomessa oli venäläisten johtama Valvontakomissio vuoteen 1947 asti . Asekätkennän paljastuminen ja sotasyyllisyysoikeudenkäynnit herättivät suurta huolta kansan keskuudessa ja yleisesti pelättiin Suomen miehittämistä. Onneksi näin ei kuitenkaan käynyt, vaan Suomi säilytti itsenäisyytensä.                                                                                                                                  

Miten Suomesta ja suomalaisista on sitten tullut yhtenäinen kansa ja itsenäinen valtio ?

 Suomen alueet ja kansa olivat osa Ruotsin valtakuntaa lähes 700 vuotta. Saimme tällöin länsimaisen sivistyksen, länsimaisen demokratian, länsimaiset lait ja länsimaisen uskonnon, sekä toisen kotimaisen kielen.

Venäjään kuuluvana Suomen Suuriruhtinaskuntana olimme yli 100 vuotta ja Viipurin lääni eli ns. Vanha Suomi oli sitä ennen osana Venäjää toiset 100 vuotta. Tänä aikana tapahtui kansallinen herääminen, ilmestyi Kalevala, saimme oman rahan markan ja meillä oli  oma Senaatti,  Yliopisto, Suomen Kaarti, sekä Haminan Kadettikoulu. Slaavilaisella kulttuurilla ja musiikilla on aina ollut vahva merkitys suomalaisten sielunelämälle.

Helmikuun Manifesti vuonna 1899 ja sortokaudet 1900-luvun alussa herättivät lopullisesti konkreettiset itsenäisyyspyrkimykset. Helsinkiläisen poikakoulun Ressun lukiolaiset perustivat seuran nimeltään Verikoirat. Seuran tarkoituksena oli vastustaa venäläistämistoimia ja tehdä vastarintaa. Ylioppilaiden ja toimihenkilöiden keskuudessa puolestaan syntyi seura, jonka tavoitteena oli surmata Kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikoff. Seuran jäsen Eugen Schauman ampui sitten Bobrikoffin ja itsensä Senaatin portaikossa. Verikoirat puolestaan suunnittelivat Keisari Nikolai II:n ampumista Viipurissa , mutta hanketta ei pystytty tiukan vartioinnin vuoksi toteuttamaan .

 Vaimoni  isoisän veli Alfons Stadius oli mukana  Bobrikoffin surmanneessa vastarintaliikkeessä. Ampumisen jälkeen Venäjän salainen poliisi Ohrana ryhtyi tutkimaan tapahtumaan osallisia ja Alfons Stadius joutui pakenemaan Argentiinaan, johon jäi asumaan loppuiäkseen. Argentiinan pääkaupungissa Buenos Airesissa  on vieläkin Praza do Stadius, Stadiuksen aukio suomalaisen patriootin muistoksi. Parikymmentä vuotta sitten kävi Suomessa esiintymässä kuuluisa argentiinalainen tangolaulaja Gustavo Stadius, Alfonsin jälkeläisiä.

Kun sitten Pietarissa tapahtuivat vuonna 1917 maaliskuun ja lokakuun vallankumoukset olivat suomalaiset valmiita itsenäisyyteen. Tähän oli varauduttu myös sotilaallisesti lähettämällä  nuoria miehiä jääkärikoulutukseen Saksaan.

Sadassa vuodessa on Suomesta kehittynyt yksi maailman huippuvaltioita kaikilla mittareilla mitattuna. Jopa onnellisuustilastossa olemme maailman kärkipäässä. Suomi on myös maailman edelläkävijä koulutuksessa, digitaalisuudessa ja innovaatioissa. Olemme asemoituneet Länteen Euroopan Unionin jäsenenä ja Naton kumppanina. Myös suhteemme vanhaan emämaahamme Venäjään ovat kunnossa.

Todettakoon nyt, niin kuin Fennomaanit julistivat 1800-luvulla : ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme halua tulla, olkaamme siis suomalaisia !

Hyvää Itsenäisyyspäivää !

Helsingissä 6.12.2018

Kalevi Luukkainen,
Talousneuvos