2.11.2108: Kirjautuminen jäsensivuille on muuttunut. Lue lisää...

Terroriuhka Suomea kohtaan vakavampi kuin koskaan aiemmin

Kuukausikokous 18.01.2019

Tammikuun kuukausikokousesitelmää oli kutsuttu pitämään suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari. Hän on toiminut Supon päällikkönä vuodesta 2011 alkaen.

Suojelupoliisi eroaa muusta poliisista ja on oma yksikkönsä, koska sen tehtävä on ennalta estävä ja tehtäväkenttänä kansallinen turvallisuus.

 

Supon tehtävänä on torjua sellaisia hankkeita ja rikoksia, jotka voivat vaarantaa valtio -ja yhteiskuntajärjestelystä tai valtakunnan sisäistä tai ulkoista turvallisuutta sekä suorittaa tällaisten rikosten tutkintaa. Sen tulee myös ylläpitää ja kehittää yleistä valmiutta valtakunnan turvallisuutta vaarantavan toiminnan estämiseksi.

Supon tehtävät tarkemmin ovat:
-        estää ennalta valtion turvallisuuteen kohdistuvia uhkia
-        tuottaa päätöksentekoa tukevaa turvallisuus ja tiedustelutietoa
-        vaihtaa tietoa ulkomaisten turvallisuus -ja tiedustelupalvelujen kanssa ainoana siviiliviranomaisena
-        operatiivisen toiminnan kohteena on myös vieraiden valtioiden toiminta
-        esitutkinta ei ole ensisijaista.

Supo on suoraan ministeriön alainen organisaatio ja raportointia tehdään myös suoraan ylimmälle valtiojohdolle. Supossa on tänä päivänä töissä hieman yli 400 henkilöä, joista naisia on vajaat 40 prosenttia ja miehiä 60 prosenttia. Vuosibudjetti on hieman yli 40 miljoonaa euroa.

Supon toimintaympäristö voimakkaassa muutoksessa

Tuntemattomien uhkien ennakointi, terroriuhka on korkeampi kuin aiemmin. Terrorismitorjunnan kohdehenkilöitä on yli 370 eri puolilla Suomea, Ääriliikkeiden vastakkainasettelu on voimistunut. Hybridi- informaatio- ja kybersodankäynnillä on pyrkimys vaikuttaa laaja-alaisesti. Lisäksi Euroopan ja lähialueiden tilanne ruokkii Suomeen kohdistuvaa vakoilua.

Terroritekojen tavoitteena herättää pelkoa yhteiskunnassa – väkivalta on vain väline. Terrori-iskuilla myös poliittisia ja taloudellisia vaikutuksia. Terroriuhka Suomea kohtaan vakavampi kuin koskaan aiemmin. Neliportaisella asteikoilla se on asteikolla 2, joka tarkoittaa kohonnutta statusta.

Toimintaympäristön muutos jatkuu eikä uhan laskua ole näköpiirissä. Uusia kohdehenkilöitä tunnistetaan jatkuvasti ja radikaali-islamististen yhteisöjen rooli vakiintuu. Lisäksi kytkökset kansainväliseen terrorismiin tiivistyvät.

Kotimaisista ääriliikkeistä mielenkiinnon keskiössä ovat sellaiset liikkeet, jotka voivat vaarantaa kansallista turvallisuutta. Tällaisia ovat oikealta laidaltaan mm. Uusnatsismi ja islaminvastainen liike sekä Pohjoismainen vastarintaliike, joka on vallankumouksellinen ja samalla merkittävin järjestäytynyt ääriryhmä kansallisen turvallisuuden näkökulmasta. Islaminvastainen liike on myös ääriaineksista koostuvat ryhmä.

Toista äärilaitaa edustaa Anarkistiliike. Suomessa anarkismissa on tällä hetkellä lievä matalasuhdanne, joka ruokkii anarkistien toimintaa. Anarkistien tapa tulla esille on mm. mielenosoitusmellakointi ja erilaiset sabotaasit. Mainitut ääripäät ovat usein törmäyskurssilla myös keskenään.

Valtiollisessa tiedustelussa Suomi kiinnostaa tiedustelullisesti erityisesti Venäjää, mutta myös muita maita. Vieraat valtiot pyrkivät hankkimaan tiedustelulla tietoa omiin tarpeisiinsa

Verkkovakoilu on edullinen ja lähes riskitön keino kerätä suuria määriä tietopääomaa. Toiminta on jatkuvaa ja kybervakoilun kohteina ovat: valtionhallinto, kriittistä infrastruktuuria ylläpitävät ja rakentavat yritykset, yksittäiset yritykset ml. huoltovarmuustoimijat, alihankintaketjut, yhdistykset ja yksityishenkilöt

Miten tiedustelulaki muuttaisi Supon toimintaa?

Menetelmien käyttötarkoitukseksi tulisi kansallisen turvallisuuden suojaaminen – nyt salaista tiedonhankintaa voidaan tehdä vain, jos epäillään rikosta. Toimivaltuudet saataisiin myös ulkomaille – nyt tietoa ei voida hankkia ulkomailta, vaikka uhkat ylittävät valtionrajat. Tietoliikennetiedustelu muuttuisi, tällä hetkellä Suomella ei ole pääsyä verkkoihin toisin muin muilla Euroopan mailla

Uusi tiedustelulainsäädäntö on Pelttarin mukaan paljon vartijana. Se antaa Supolle nykyistä selvästi paremmat mahdollisuudet ennaltaehkäistä Suomeen kohdistuvia kaikkein vakavampia kansallisen turvallisuuden uhka. Lisäksi se parantaa ylimmän valtiojohdon tiedonsaantia Suomen turvallisuusympäristön muutoksista tilanteessa, jossa muutokset ovat yhä nopeampia, yhä vaikeatulkintaisempia ja potentiaalisilta vaikutuksiltaan yhä dramaattisempia.

Teksti: Tomi Härmä ja Tomi Tuovinen, kuvat: Pentti Paalu