27 helmi Suomen autoala jäljessä naapurien sähköistymisvauhdista
Kuukausikokous 27.2.2025
Astara Finlandin viestintäjohtaja Mikko Autio piti helmikuun kuukausikokouksessa esitelmän Suomen autoalasta ja sen tulevaisuudesta.
Ensin Autio kuvasi, mitä kaikkea Suomen autoalaan lasketaan kuuluvaksi. Se on laaja toimiala, johon sisältyvät autojen ja varaosien maahantuonti, vähittäiskauppa, huolto- ja korjaamotoiminta sekä autoiluun liittyvät palvelut, kuten vuokraus, leasing, rahoitus ja katsastus Lisäksi myös ajoneuvojen valmistus ja kierrätys voidaan laskea osaksi alaa.
Koko autoklusterin liikevaihto Suomessa ylittää vuosittain 20 miljardia euroa, josta noin 18 miljardia euroa liittyy suoraan autohyödykkeisiin. Autio korosti alan merkitystä työllistäjänä, sillä se tarjoaa suoraan työpaikan noin 32 000 henkilölle ja laajemmin auto- ja liikenneklusterissa yli 100 000 henkilölle.
Autio kertoi, että hänen edustamansa Astara Auto Finland on yksi Suomen suurimmista autoalan toimijoista, jonka markkinaosuus on noin 5 prosenttia. Hän huomautti, että viime vuosina alalla on ollut nähtävissä yritysten yhdistymistä suuremmiksi yksiköiksi. Autio mainitsi Suomessa tapahtuvan edelleen henkilöautojen valmistusta Uudessakaupungissa, minkä lisäksi maassa on kuorma-autotuotantoa (Sisu Auto) ja kansainvälisesti arvostettua alihankintaosaamista autoteollisuudelle.
Autio korosti autoalan olevan erittäin suhdanneherkkä, ja talouden luottamus, korkotaso sekä polttoaineen hinnat vaikuttavat merkittävästi autojen kysyntään. Hän nosti esiin myös EU:n politiikan keskeisen roolin päästörajoitusten ja turvallisuusmääräysten kautta, mikä nostaa autojen hintoja. EU:n tavoitteena on päättää polttomoottorilla toimivien uusien autojen myynti vuoteen 2035 mennessä. Autio selitti tämän ohjaavan autonvalmistajia vähentämään hiilidioksidipäästöjä, ja päästörajojen ylittyessä heille määrätään huomattavia sanktioita, mikä voi jopa viivästyttää polttomoottoriautojen toimituksia.
Suomen autokanta on vanhentunut entisestään, keski-ikä on noussut jo 13,6 vuoteen. Hän kertoi, että uusia autoja ensirekisteröitiin viime vuonna noin 72 000, mikä on matala luku verrattuna autokannan uudistamiseksi tarvittavaan noin 140 000 vuotuiseen myyntimäärään. Autio totesi uusien autojen ensirekisteröintien olevan Suomessa alimmillaan sitten 1990-luvun laman. Käytettynä maahantuotujen autojen määrä on kasvanut.
Positiivisena seikkana Autio mainitsi kuitenkin ladattavien autojen osuuden kasvun, joka on nyt yli 10 % henkilöautokannasta. Sähköautojen ensirekisteröinnit ovat kasvussa, osittain EU:n säädösten ansiosta, vaikka Suomi onkin hieman muita Pohjoismaita jäljessä sähköautojen käyttöönotossa.
Viime vuonna noin puolet uusista ensirekisteröidyistä autoista oli ladattavia. Yritykset ovat avainasemassa sähköautojen yleistymisessä, sillä lähes puolet uusista ensirekisteröinneistä menee yrityskäyttöön. Autoalan ennusteryhmä odottaa tälle vuodelle noin 80 000 uuden auton rekisteröintiä, mutta globaali taloustilanne luo epävarmuutta.
Tulevaisuutta tarkastellessaan Autio ennusti sähköistymisen kiihtyvän poliittisen paineen ja ilmastotavoitteiden vuoksi. Hän kuitenkin huomautti, että autojen hinnat, mukaan lukien sähköautojen hinnat, ovat nousseet ostovoimaa nopeammin.
Autoilu on muuttumassa yhä enemmän palveluksi, ja yksityisleasingin suosio kasvaa, sen sijaan lyhytvuokraukseen Autio ei uskonut Suomessa. Hän näki Suomella potentiaalia saada liiketoimintaa uusista käyttövoimista uusiutuvien polttoaineiden ja akkutuotannon kehityksen myötä. Myös vety voi olla lupaava vaihtoehto käyttövoimassa erityisesti raskaassa liikenteessä.
Teksti ja kuvat: Tomi Härmä
