Suomen turvallisuus vahvempi kuin koskaan aiemmin

Suomen vahva puolustuskyky perustuu yleiseen asevelvollisuuteen, laajaan reserviin, pitkän aikavälin kehittämiseen ja nykyaikaisiin puolustusjärjestelmiin. Suomi ei ole luopunut sodan jälkeen puolustusvoimien ylläpidosta eikä yleisestä asevelvollisuudesta, vaan on investoinut puolustukseen jatkuvasti, toisin kuin monet muut Euroopan maat. Esimerkkeinä nykyaikaisista puolustusjärjestelmistä Nurmi mainitsi uudet merivoimien alukset ja F-35-hävittäjät.

Kenraali Nurmi korosti, että Suomi on tehnyt merkittäviä investointeja puolustukseen ja että valtion johdon on jatkossakin huolehdittava riittävästä rahoituksesta. Suomen puolustuskyky herättää kunnioitusta myös Naton sisällä. Esimerkiksi Suomen tykistö on yksi Euroopan suurimmista, ja panssarivaunukanta on myös vahva. Nurmi toteaa, että Suomen onneksi se oli ostoksilla oikeaan aikaan, kun se hankki panssarivaunuja Hollannista ja Saksasta.

Puolustuksen kehittäminen ei ole pelkkää prosenttilaskentaa. Puolustusvoimien tehtävä on esittää tarpeensa, ja poliittiset päättäjät tekevät lopulliset päätökset puolustusbudjetin tasosta. Nurmi kuitenkin muistutti, että poliittisten päättäjien on oltava tietoisia siitä, että jos puolustusmenoihin ei panosteta riittävästi, se voi johtaa riskien ottamiseen.

Kenraalimajuri Sami Nurmi käsitteli esityksessään Suomen roolia Naton pohjoisena ulottuvuutena ja sitä, miten Suomen ja Ruotsin liittymisen myötä sotilasstrateginen tilanne pohjoisessa on muuttunut merkittävästi ja vahvistanut koko Pohjois-Euroopan puolustusta. Alueesta on tullut yhtenäinen kokonaisuus Naton sisällä. Nurmi totesi, että Suomen on viestittävä erityisesti eteläisemmissä maissa oleville liittolaisilleen Suomen sijainnista ja merkityksestä Natolle.

Yhteistyö Naton kanssa on laaja-alaista, keskeisiä osa-alueita ovat yhteinen harjoitustoiminta, puolustusulottuvuus sekä avun antaminen ja vastaanottaminen. Suomen onkin oltava valmis tarvittaessa puolustamaan myös muita Nato-maita, huomautti Nurmi. Tässä hän nosti esille reserviläisten roolin Naton operaatioissa ja esitti henkilökohtaisen näkemyksensä, että reserviläisiä tulisi voida velvoittaa osallistumaan Naton operaatioihin Suomen rajojen ulkopuolella. Pitkällä aikavälillä tämä on välttämätöntä Suomen uskottavuuden ja Naton toimintakyvyn kannalta. Suomen on oltava valmis ottamaan vastaan myös muita Nato-joukkoja ja että tämä vaatii kulttuurimuutosta suomalaisessa ajattelussa.

Yhdysvaltojen kanssa solmittu DCA-sopimus on vahvistanut kahdenvälistä puolustusyhteistyötä ja on merkittävä osa Suomen Nato-integraatiota. Sopimus mahdollistaa Yhdysvaltojen joukkojen harjoittelun ja materiaalin varastoinnin tietyillä alueilla Suomessa. Sopimus ei tarkoita Yhdysvaltojen joukkojen pysyvää läsnäoloa Suomessa, vaan joustavaa yhteistyötä tarpeen mukaan. Nurmi huomautti, että DCA-sopimus ei ole poikkeuksellinen, vaan vastaavia sopimuksia on tehty muidenkin Pohjoismaiden kanssa.

Lopuksi Puolustusvoimien strategiapäällikkö, kenraalimajuri Sami Nurmi kiteytti, että uskottava pelote on yhdistelmä vahvaa kansallista puolustusta ja Naton kollektiivista suojaa. Hän on vakuuttunut siitä, että Suomen turvallisuus on vahvemmalla pohjalla kuin koskaan aikaisemmin. Suomen puolustuskykyyn luotetaan, ja se on osa Naton vahvaa pelotetta.

Teksti: Tomi Härmä, kuvat: Tomi Härmä ja Tomi Tuovinen