Digitalisaatio on mahdollisuus metsäteollisuudelle

Lokakuun kuukausikokouksen Suomi 100 -sarjan kokousesitelmän pitäjäksi oli kutsuttu Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen. Esitelmässään hän kävi läpi metsäteollisuuden historiallista merkitystä Suomelle, toimialan nykytilaa sekä mahdollisuuksia tulevaisuudelle.


Suomi on historiallisesti elänyt puusta

Jaatinen kertoi Viipurin olleen historiassa merkittävin kaupunki Pohjolassa tervakaupalle Tukholman jälkeen. 1700-luvulla kuitenkin sahatavara alkoi nousta päävientituotteeksi.

Viipuri ja Hamina kehittyivät rajan eri puolin rinta rinnan satamakaupunkeina ja syntyi paljon vientisahoja. Viipurissa kauppahuoneet ja liikemiestoiminta olivat erittäin merkittäviä sahateollisuuden kannalta. 1800-luvulla Hackman omisti parhaimmillaan 30 sahaa.

1900-luvulla alkoivat paperi ja sellu tulla sahateollisuuden rinnalle ja ison mittakaavan kasvu alkoi itsenäisessä Suomessa.

Kasvun kuitenkin katkaisi sodat. Metsäteollisuuden osalta rajan toiselle puolelle jäi paljon tuotantolaitoksia sekä Viipurin ja Uuraan satamat.

Metsäteollisuudelle merkittäviä olivat sotakorvaukset, ensimmäisenä vuonna peräti kolmasosa korvauksista oli metsäteollisuustuotteita. Suomen voidaankin Jaatisen mukaan sanoa nousseen sodan jälkeen metsäteollisuuden ansiosta. Vuonna 1950 Suomessa oli 300 000 miestä metsä- ja uittotöissä ja suurimmillaan 50-luvulla viennistä Korean sodan aikoihin 85 % Suomen viennistä oli metsäteollisuustuotteita.

Noin 15 vuotta sitten metsäteollisuus sai ”auringonlaskun alan” leiman, kun lasku alkoi. Metsäteollisuuteen osui yhtä aikaa kaksi asiaa: Finanssikriisi, joka iski päämarkkinoille ja toiseksi varsinkin paperiteollisuuteen iskenyt digitalisoituminen, joka vähensi paperin kysyntää.

Suomi elää metsästä myös 2017

Toimitusjohtaja Jaatinen kertoi, että Suomi elää metsästä myös tällä hetkellä. Esitelmässään hän kävi paljon lukuja nykytilanteesta. Tällä hetkellä metsäteollisuuden osuus viennistä on 22 % ja koko maan tärkeimpien vientituotteiden joukossa ensimmäisen on paperi ja kartonki, sellu tulee neljäntenä ja sahatavara viidentenä. Metsäteollisuus on 10 miljardin toimialana myös suurin vientiala. Jos toimialan kokoon lisätään myös huonekalut, niin kokonaisarvo nousee 15 miljardiin. Kuluvana vuonna toimiala on kasvanut, suurinta kasvu on ollut sahatavarassa, sellussa ja kartongissa, paperin ollessa miinuksella.

Kaiken kaikkiaan metsäteollisuus on ajassa hyvin kiinni, se on resurssitehokasta kiertotaloutta, jossa on uusiutuva raaka-aine, kaiken hyödyntävä tuotanto ja kierrätettävät lopputuotteet.

Toimialan on sopeuduttava ja uudistuttava maailmanlaajuisten megatrendien mukana. Ne ohjaavat kulutusvalintoja ja resurssien käyttöä. Megatrendeistä metsäteollisuudelle erityisen tärkeitä ovat digitalisoituminen, väestönkasvu, kaupungistuminen, kilpailu luonnonvaroista sekä ympäristöhaasteet ja- maine.

Entä tulevaisuus?

Viime vuosina metsäteollisuuden investoinnit ovat kasvaneet. Monia selvityksiä ja hankkeita on paljon vireillä. Samalla viikolla kun Jaatinen piti esitelmän pamausveljille, avattiin Suomen historian suurin metsäteollisuusinvestointi, Äänekosken biotuotetehdas.

Metsäteollisuuden toimitusjohtaja Jaatinen arvioi, että mahdollisuuksia on paljon:

  • -Olen eritäin optimistinen siitä, mitä kaikkea puusta voi tehdä. Joku on sanonut, että puusta voi tehdä melkein kaiken saman kuin raakaöljystä. Kysymys on vain miten se on taloudellisesti järkevää.
  • -Puun käyttöä rakentamisessa pitää lisätä. Erityisesti kerrostalorakentamisessa, jossa teräs ja betoni korvataan raskaimmissa rakenteissa.
  • -Puu tekee paluuta tekstiileihin.
  • -Komposiittiratkaisut, jossa puuta yhdistetään muoviin.
  • -Erilaiset pakkaukset, biopolttoaineet ja biokemikaalit.
  • -Toimialan osalta tutkimus- ja innovaatiotoimintaa tulee entisestään lisätä.

Hän kuitenkin muistuttu, että olennaista on ymmärtää, että kaikki uusi ja hieno on mahdollista vain, jos nykyinen teollisuus pidetään käynnissä. Ilman nykyistä teollisuutta ei voida investoida uuteen.

Ajankohtaisen hakkuukeskustelun osalta Jaatinen totesi, että emme halua käyttää puuta enemmän kuin on kestävästi mahdollisuus käyttää. Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan myös siihen, että Suomen metsät kasvavat nopeammin. Hän korosti, että kun metsien kasvu kiihtyy, niin kestävien hakkuumahdollisuuksien määrä kasvaa, mutta ei tule lisätä yli kestävien hakkuumahdollisuuksien.

Jaatinen kiteytti muutamia keskeisiä hankkeita, joihin hän uskoo:

Toimitusjohtaja Jaatinen lopetti yleiseen tulevaisuuskuvaan ja kehotti pohtimaan miten digitalisaatio ja big data voidaan nähdä mahdollisuutena. Jo nyt tiedetään verkkokaupan lisäävän pakkauskartongin kulutusta ja data antaa tuotannon tehostamiseen huikeita mahdollisuuksia ja asioiden internet on vasta tulossa älypakkauksineen.

Uudistumisen edellytyksenä Metsäteollisuuden Timo Jaatinen muistutti vielä, että seuraavia asioita tulee tapahtua: Tarvitaan uutta työvoimaa ja uutta osaamista, infraan on panostettava ja erityisesti energiapolitiikan ja logistiikan osalta kilpailukyvystä tulee pitää huolta.

Teksti: Tomi Härmä, kuvat: Pentti Paalu