Rakennamme kestävää maailmaa korkealaatuisilla metallituotteilla

Kuukausikokous 20.1.2017

Terrafamen kaivoksen tilanne oli erittäin ajankohtainen, kun edellisenä päivänä oli julkistettu, että yhtiön liiketulos oli vuoden 2016 viimeisellä kvartaalilla positiivinen. Saimmekin tuoreeltaan kuulla kokousesitelmässä teollisuusneuvos Lauri Ratialta miten tähän oli päästy.


Jotta veljien oli helpompi ymmärtää miten valtavasta projektista on ollut kyse, niin Ratia kertoi syvällisesti miten tuotannon prosessit toimivat. Aivan aluksi hän muistutti, että oikeastaan kyseessä ei ole pelkästään kaivos vaan monimetallituotantolaitos. Muista kaivoksista poiketen bioliuotusprosessin avulla kaivokselta tuotetaan puolijalostetta eli tärkeimpinä nikkelikobolttisulfidia ja sinkkisulfidia.

Kaivoksen kilpailuetu perustuukin juuri tähän: saavutetaan lyhyempi tuotantoketju kun sulattovaihe vältetään kokonaan. Näin olleen kuluu merkittävästi vähemmän energiaa per tuotettu nikkelitonni ja hiilijalanjälki on 39% pienempi kuin perinteisellä tavalla tehtäessä.

Lauri Ratia kertoi kuinka 15.8.2016 Suomen valtion omistama Terrafame otti vastuun Talvivaaran kaivosyhtiöltä ja hänet nimitettiin yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi. Hänen johdollaan rakennettiin ylösajosuunnitelma, jonka tavoitteena oli saada liiketoiminta kannattavaksi.

Se ei kuitenkaan ollut ainut tavoite. Tärkeää valtiolle oli myös, että vedet pystytään puhdistamaan ja ympäristölle haitallisen veden juoksutus lähivesistöihin loppuu. Toisena tärkeänä lähtökohtana oli myös työturvallisuus. Työtapaturmien määrä oli Talvivaarassa huomattavasti korkeampi kuin kaivosteollisuudessa aiemmin.

Projektin onnistumisen mahdollisti, että koko henkilökunta sitoutettiin ylittämään itsensä ja yhtiötä alettiin johtamaan systemaattisesti kohti tavoitteita.

Teollisuusneuvos Ratia kuvasi, että entisessä Talvivaarassa oli tehty vääriä oletuksia ja huonoja ratkaisuja. Osin pakon sanelemana kun ei ollut riittävästi pääomaa ja jouduttiin muun muassa säästämään kaivoksen toiminnalle tärkeän bioliuotusprosessin tekemisessä. Bioliuotuskasojen alla olleet salaojaputket tukkiutuivat kun niitä ei vaihdettu uusiin uutta kasaa tehtäessä ja kastelu ei toiminut optimaalisesti, jotta bakteerituotanto pysyy käynnissä.

Saantopitoisuudet oli myös arvioitu tuottolaskelmiin liian korkeiksi koekasojen perusteella. Teollisessa toiminnassa ei ollut mahdollista päästä yhtä korkeisiin tasoihin kuin testeissä.

Virheistä huolimatta Ratia piti kuitenkin Talvivaaraa ja Pekka Perän aikaa suurena yrittäjätarinana. Kuitenkin, kun kaivosta johdettiin kuin projektia ja yrittäjävetoisesti, ei päästy toimintamalliin, jollainen olisi vaadittu.

Keskeistä olikin siis, että yhtiötä ja kaivosta alettiin johtamaan alusta asti kuin teollisuuslaitosta. Ylösajosuunnitelmaan kuului yhteensä 600 hanketta, joilla ajettiin eteenpäin kahdeksaa eri osa-aluetta yrityksen toiminnassa. Kaikkien näiden hankkeiden etenemistä seurattiin viikoittain. Lisäksi oli viikoittain seurattava avainmittaristo. Kaikki hankkeet liittyivät Terrafamen arvopohjaan, jonka ulottuvuuksina ovat turvallisuus, tehokas toiminta ja sitoutuminen tekemiseen.

Tuloksiin päästiin nopeasti, vain 18 kuukaudessa. Tapaturmataajuus (työtapaturmia / miljoona työtuntia) on laskenut 23,3:sta jo 8,3:een ja tavoite vuodelle 2017 on alle viidessä. Kaivosalueen ylimääräisten vesien määrä on saatu laskettua 9,9 milj. kuutiosta 3,6 milj. kuutioon ja puhdistetun veden arvot ovat sulfaattien osalta puolessa ja muiden metallien osalta kymmenyksessä hyväksyttävistä maksimiarvoista.

Ja tärkein eli tuotantoprosessi on nyt saatu niin tehokkaaksi, että sillä voidaan tehdä kannattavaa liiketoimintaa, kunhan investoinnit saadaan katettua. Tämän viime vuoden viimeisen kvartaalin positiivinen käyttökate osoittaa.

Tavoitteena Terrafamella on, että vuonna 2019 kaivos on täydessä toiminnassa, jolloin se pystyy tuottamaan 35 000 tonnia nikkeliä ja 75 000 tonnia sinkkiä. Lisäksi alueella on lähes valmis uraanitehdas, jossa pystytään valmistamaan 250 tonnia uraanioksidia, joka riittäisi suunnilleen suomalaisten ydinvoimaloiden vuositarpeeseen. Uraanin valmistamisesta ei ole tehty vielä päätöstä, mutta se on tulevaisuudensuunnitelmissa yksi vaihtoehto.

Markkinoista Ratia kertoi, että globaali nikkelimarkkina 2 000 000 tonnia ja sinkki 15 000 000 tonnia. Sinkkimarkkinat ovat kohtuullisen vakiintuneet ja hinta määräytyy kerran vuodessa. Nikkelin hinnat puolestaan sovitaan asiakkaiden ja toimittajien välillä, Lontoon metallipörssin hintoihin perustuen.

Jaloteräsmarkkinat ovat n. 43 000 000 tonnia, josta Kiina tekee 23 000 000 tonnia. Puolet kulutetaan Kiinassa sekä kaikesta metallista että sinkki – ja nikkelimarkkinoista. Yhtenä tuote-esimerkkinä ovat kestävämmät akut esim. sähköautoihin, esimerkkinä Teslan akuissa on 70 kg nikkeliä per auto.

Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu myös löytää uusia tapoja veden puhdistamiseen ja samalla uusien sivutuotteiden erotteleminen.

Terrafame on esimerkki, miten systemaattisella johtamisella ja jatkuvalla mittaamisella päästiin tuloksiin tavoiteaikataulussa. Tällä hetkellä näyttää siis siltä, että Sotkamon kaivos jatkaa toimintaansa. Lopuksi hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratia kertoikin vielä käynnissä olevista rahoitusneuvotteluista ja oli optimistinen, että positiivisia uutisia voidaan kertoa lähiaikoina.

Ennen esitelmää Kalevi Luukkainen toivotti kaikki tervetulleeksi tammikuun kuukausikokoukseen ja kutsui uudet jäsenet esittäytymään. Peräti yhdeksän uutta jäsentä kävi kertomassa itsestään ja juuristaan.

Tietoiskuja oli tällä kertaa kaksi, kerhomestari Risto Mäkeläinen kävi läpi kevätretken ohjelman ja kehotti veljiä ilmoittautumaan. Kevätretki suuntautuu tällä kertaa Kouvolaan ja Mäntyharjulle.

Toisessa tietoiskussa Arona-vastaava Risto Manninen kertoi Aronasta, Pamauksen huoneistosta ja muistutti että kesän viikot ovat varattavissa nyt.

Jorma Hämäläinen kiitti puheenvuorossaan Pamauksen antamasta apurahasta Lallukan Taiteilijakodin saneeraukseen.

Kokouksessa hyväksyttiin lisäksi uusi rahastosääntö, kyseessä oli sen toinen sääntömääräinen käsittely.