Yhteinen raja on kahden maan välisten suhteiden ilmapuntari

Syyskuun kuukausikokouksen esitelmän piti osastopäällikkö, hallitusneuvos Ari-Pekka Koivisto Rajavartiolaitoksesta. Hänen esitelmänsä aiheena oli kertoa sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta ja Rajavartiolaitoksen toiminnasta. Koivisto toimii laitoksella päälakimiehenä ja on aiemmin tuttu mm. valtionsyyttäjän virasta.


Aluksi hallitusneuvos Koivisto kävi läpi viimeaikaisia maailman tapahtumia, jotka ovat vaikuttaneet turvallisuustilanteeseen. 2011 arabikevät aloitti tilanteen, joka lyö laineita pohjoiseen asti. Pikku hiljaa kuvioon ilmestyi ISIS, joka jo 2014 peruusti kalifaatin. Toinen turvallisuustilanteeseen vaikuttanut asia on Ukrainan kriisi.

Pohjois-Afrikka on mennyt täysin elinkelvottomaksi sotien, korruption ja kuumuuden takia. Sieltä tullaan pyrkimään Eurooppaan paremman elämän toivossa. Ja samaan aikaan myös vierastaistelijoita on alkanut palata takaisin Eurooppaan.

Hallitusneuvos ennustaa, että pakolaisongelma Euroopassa tulee jatkumaan vielä ainakin 20 vuotta ja sen eteen on tehtävä paljon töitä.

2015 oli ehdottomasti pahin vuosi kansainvaellusten osalta, mitä Eurooppa on pitkään aikaan kohdannut. Tällöin oli 1 800 000 laitonta Eurooppaan tulijaa. Turkin merirajareittiä tuli melkein 900 000 pakolaista.

Euroopassa pakolaisia on vielä yli miljoona. Vieläkään ei oikein tiedetä keitä he ovat, koska italialaiset tai kreikkalaiset eivät rekisteröineet heitä. Kun Saksassa ja Pohjoismaissa tulijoita alettiin rekisteröidä, niin aika moni loi tällöin itselleen uuden henkilöllisyyden.

Kun EU sai aikaan sopimuksen Turkin kanssa, niin sieltä ei enää tule uusia ihmisiä. Ukrainan raja on myös pitänyt myös koko ajan.

Myös venäjällä on 11 miljoonaa ulkomaalaista, joista pystytään työllistämään vain kahdeksan miljoonaa. Mitä tapahtuu kolmelle miljoonalle siirtolaiselle?

Suomen turvallisuuteen vaikuttava erityispiirre on luonnollisesti yhteinen raja Venäjän kanssa. Rajaa on 1340 km, enemmän kuin Venäjällä on yhteensä muiden EU-valtioiden kanssa.

Suomen ja Venäjän rajaviranomaisten yhteistyö on hyvää ja jatkuvaa. Hallitusneuvos Koivisto kertoi, että viime vuonna eri tasoilla oli yhteensä 320 tapaamista, eli lähes joka päivä jossain yhteydessä tavataan Venäjän viranomaisia.

Ari-Pekka Koivisto oli erityisen ylpeä rajavaltuutettujärjestelmästä, jossa rajavaltuutetuilla on vastapari Venäjän puolella. Nämä neljä rajavaltuutettua voivat diplomaatin valtuuksin päättää pienet asiat perustuen vuoden 1960 rajajärjestyssopimukseen.

Rajavartiolaitoksen tehtäviä Ari-Pekka Koivisto kuvasi monipuolisesti. Erilaisia tehtäviä on paljon ja erityispiirre suomalaisessa järjestelmässä on eri viranomaisten tiivis yhteistyö. Tämä nk. PTR-toiminta alkoi aikanaan viinansalakuljettajien jahtaamisesta. Nykymallissa tehtäväkentät ja toimivallat on rakennetut niin että ne ovat osin päällekkäiset, jolloin joku viranomainen pystyy aina aloittamaan toiminnan tarvittaessa. Rajavartiolaitoksen tehtävistä hyvä yhteenveto on liitteenä olevassa esityksessä.

Vaikka ongelmien lisäännyttyä resurssit eivät ole kasvaneet ja priorisointia on tehtävä rajusti, niin osastopäällikkö Ari-Pekka Koivisto oli varma, että ketteränä ja modernina viranomaisena Rajavartiolaitos kyllä pärjää hyvin.

Teksti: Tomi Härmä, kuvat: Pentti Paalu