Pamaukselta merkittävä lahjoitus Lallukan taiteilijakodille

Lallukan taiteilijakodin mittava saneeraus on loppusuorallla ja Pamaus Seura päätti syyskokouksessaan tehdä merkittävän 100 000 euron lahjoituksen saneeraukseen.

Lallukan taiteilijakoti on kuva-, näyttämö- ja säveltaiteilijoille tarkoitettu asuin- ja ateljeerakennus Helsingin Etu-Töölössä Apollonkatu 13:ssa ja Eteläinen Hesperiankatu 14:ssä. Vuonna 1933 valmistuneen rakennuksen omistaja ja ylläpitäjä on Juho ja Maria Lallukan Taiteilijakoti-säätiö.

Säätiön perustivat Pamaus Seuran perustajäsen ja pitkäaikainen puheenjohtaja, viipurilainen liikemies, kauppaneuvos Juho Lallukka ja hänen vaimonsa Maria Lallukka. Vuonna 1908 tekemässään keskinäisessä testamentissa Juho ja Maria Lallukka määräsivät, että kummankin puolison kuoltua on pääosalla kuolinpesän omaisuudesta perustettava säätiö, jonka tehtävänä on ylläpitää Helsinkiin perustettavaa taiteilijakotia. Testamentin mukaan säätiön tarkoitus oli turvata taiteilijoiden toimeentulo. Taiteilijatalon tuli olla turvapaikka, jossa taiteilijat olivat arkielämän murheista vapaita luomaan taidetta.

Pamaus Seuran puheenjohtaja Kalevi Luukkainen on kirjoittanut Lallukan taiteilijakodista ja Lallukan perinnöstä Karjala-lehteen aiemmin tänä vuonna. Tämä kirjoitus on alla kokonaisuudessaan.

Seuran syyskokous valitsi johtokuntaan kolmivuotiskaudelle 2017-2019 jatkamaan jäseniksi Olli Joensuun, Timo Pellikan ja Jyrki Tuovisen sekä varajäseniksi vuodelle 2017 Risto Mannisen, Tomi Tuovisen ja Simo Someran. Syyskokouksessa hyväksyttiin myös Seuran uusi rahastosääntö, joka hyväksytään lopullisesti toisessa käsittelyssä tammikuun kuukausikokouksessa.

---------------

Pamaus Seuran puheenjohtaja Kalevi Luukkaisen artikkeli Karjala-lehdessä:

LALLUKAN PERINTÖ

Viipurilainen kauppiaspariskunta Juho ja Maria Lallukka ovat merkittävimpiä taidemesenaatteja Suomen historiassa. Juho kohosi paimenpojasta menestyväksi tukkukauppiaaksi ja Kauppaneuvokseksi tukijanaan kauppiaan tytär, vaimonsa Maria. Lisäksi Juholla ja Marialla oli merkittävä rooli Viipurin kunnallis-, liike- ja taide-elämässä. Juho toimi mm. Teollisuuden ja Liikkeenharjoittajain Seura Pamaus Ry:n puheenjohtajana vuosina 1902- 1912 ja Viipurin Kaupungin hallinnossa useita vuosia. Lisäksi hän avusti viipurilaista kulttuurielämää ja yksittäisiä taiteilijoita huomattavilla summilla. Juhon sanonta ” A mie maksan ” tuli tunnetuksi aikalaisten keskuudessa.

Viipurissa on vielä jäljellä Lallukan asuin- ja liiketalo. Se on eräs komeimpia, korjattuja rakennuksia kaupungissa. Talossa toimii nykyisin taiteilijaresidenssi, joka on juuriltaan koivistolaisen, Konsuli Tuomas Hoikkalan omistuksessa. Residenssissä ovat jo useat suomalaiset taiteilijat käyneet työskentelemässä nauttien viipurilaisesta miljööstä.

Viipurin maailmankuulu, Alvar Aallon suunnittelema kirjasto on myös Lallukan perintöä. Sen rakentaminen on rahoitettu Maria Lallukan testamenttirahoilla . Presidentit Tarja Halonen ja Vladimir Putin sopivat tapaamisessaan kirjaston kunnostamisesta. Tämä johti siihen, että Venäjän Federaatio rahoitti hankkeen ja suomalaiset asiantuntijat valvoivat talon peruskorjausta. Tulos on aivan erinomainen ja joidenkin mielestä rakennus on paremmassa kunnossa, kuin uutena.

Helsingissä on myös merkittävä Lallukan perintö ; Lallukan taiteilijakoti Töölössä. Se valmistui vuonna 1933 ja on ollut valmistumisestaan lähtien taiteilijoiden koti tai ateljee. Tiettävästi talo oli rakennushetkellään maailman ensimmäinen taiteilijakoti. Talo on rakennettu Juho ja Maria Lallukan keskinäisen testamentin määräysten mukaisesti ja sen varoilla. Rakennus on arkkitehti Gösta Juslenin piirtämä ja sitä hallinnoi Juho ja Maria Lallukan Taiteilijakoti-säätiö. Talossa on 56 huoneistoa, kaksi juhlasalia ja keittiö. Taiteilijakoti on tarkoitettu ansioituneille kuvaamataiteen, musiikin ja teatteritaiteen edustajille. Talossa on sen perustamisesta lähtien asunut noin 270 taiteilijaa perheineen.

Lallukan Talossa Helsingissä on vuosien varrella tehty lukuisia remontteja, mutta nyt se on perusteellisen kunnostuksen tarpeessa. Hankkeen keskeinen tavoite on talotekniikan uusiminen ajanmukaiselle tasolle. Lisäksi katto ja julkisivut vaativat korjausta ja rappausta. Tavoitteena on, että kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla rakennuksella on edessään vähintään 50 vuoden elinkaari. Museovirasto on myös mukana peruskorjauksessa ja sen suunnittelussa.

Hankesuunnitelman mukainen kustannusarvio on lähes 11 miljoonaa euroa. Näin mittava peruskorjaus ei ole mahdollista ilman ulkopuolista tukea. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Helsingin Kaupunki ovat sitoutuneet kumpikin kolmasosaan hankkeen rahoituksesta. Loput rahat on kerättävä erilaisten kulttuurihankkeita tukevien rahastojen, säätiöiden ja muiden yhteisöjen avulla. Tällä hetkellä rahoitusta on kasassa noin 10 miljoonaa euroa, joten vielä on hankittava miljoona euroa. Suunnitelmissa on käynnistää myös kansalaiskeräys loppuvajeen täyttämiseksi.

Toivon tälle välttämättömälle peruskorjaukselle menestystä ja onnistunutta toteutusta. Onhan Lallukan Talo merkittävin Suomen puolelle jäänyt osa Lallukan perintöä.

Kalevi Luukkainen

Talousneuvos