​​Pamauksen kevätretki 22.- 23.5.2015 Päijänteen ympäri

Kirjoittanut Simo Somera, kuvat: P. Paalu

Pamausveljien kevätretki suuntautui tänä keväänä Lahden kautta Päijänteen itäpuolta Jyväskylään, josta matka jatkui yöpymisen jälkeen Mäntän kautta Halliin. Matkan suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi kerhomestari Risto Mäkeläinen, joka toimi myös matkan operatiivisena johtajana. Mukana oli 38 Pamaus-veljeä. Matkaraportin laati Simo Somera.

Ensimmäisenä matkapäivänä perjantaina käyntikohteina olivat Kemppi Group Oy Lahdessa sekä Jyväskylän kaupunki ja Osuuskauppa Keskimaa Jyväskylässä. Toisena päivänä eli lauantaina tutustuimme Serlachiuksen Gösta museoo Mäntässä ja nautimme lounaan maineikkaalla Mäntän Klubilla.

Viimeisenä kohteena tutustuimme Patria Oyj:n rakenteeseen sekä hävittäjä- ja helikopteritoimintaan Jämsän Hallissa. Kansan puhekielessä Halli on edelleen Kuorevesi. Paluumatkalla nautimme Päijänteen muikuista valmistetun iltapalan Vääksyssä.

Kemppi Group Oy

Kemppi Group – konserniin tutustuminen aloitettiin tervetuliaiskahvituksella ja yhtiön toisen polven omistajiin kuuluvan, pitkäaikaisena toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana toimineen Jouko Kempin yhtiöesittelyllä. Jouko Kempin isä, Martti Kemppi, perusti yhtiön veljensä kanssa 23.5.1949 Veljekset Kemppi Oy nimisenä. Yritys toimi aluksi perheen omakotitalo piharakennuksessa ja valmisti monenlaisia tarve-esineitä, kuten betonikärryjä, maitokärryjä, multapohtimia, saunankiukaita ja tietysti hitsausmuuntajia.

Kansainvälisen kaupankäynnin lisääntyessä yrityksen nimi oli muutettava paremmin kansainväliseen suuhun sopivaksi. Vuonna 1968 Veljekset Kemppi Oy:n nimi muuttui lyhyesti ja ytimekkäästi Kemppi Oy:ksi. Jouko Kemppi kertoi värikkäästi yhtiön vaiheista kansainvälistymisen alkumetreillä hänen toimiessaan yhtiön Ruotsin tytäryhtiön johtotehtävissä 1970-luvulla. Myynti Ruotsissa kehittyi siinä määrin, että vuonna 1978 Kemppi Oy:n vienti ylitti kotimaan myynnin.

Kansainvälinen kehitys jatkui voimakkaana 1980-luvulla Jouko Kempin toimiessa yhtiön toimitusjohtajana. Tuolloin perustettiin tytäryhtiöt mm. Norjaan ja Englantiin vuonna 1981, Hollantiin ja Ranskaan vuonna 1984, Länsi-Saksaan vuonna 1985, Yhdysvaltoihin vuonna 1986, Belgiaan vuonna 1987 ja Tanskaan vuonna 1988. Jouko Kemppi kertoi myös hevosharrastuksestaan ja kuvaili Kemppi Group Oy:n osallistumisen vaiheita Valtteri Bottaksen sponsorointiin formula ykkösten kilpamaailmassa.

Tämän päivän Kemppi Group – konserniin kuuluu 16 yhtiötä eri puolilla maailmaa. Konserni työllistää noin 650 ihmistä, joista ulkomailla työskentelee noin 180. Kemppi Group Oy:n alakonserni Kemppi Oy on tunnettu laadukkaiden ja tuottavien hitsausratkaisujen tarjoaja. Kempin hitsauslaitteet ja alan uusinta tekniikkaa edustavat ratkaisut ovat maailmanlaajuisesti arvostettuja.

Vuoden 2014 yhtiökokouksessa yrityksen vetovastuu hallitustasoilla siirrettiin kolmannelle polvelle. Hitsausliiketoiminnan emoyhtiön Kemppi Group oy:n hallituksen puheenjohtajaksi nimitettiin Antti Kemppi ja Kemppi oy:n hallituksen puheenjohtajaksi Teresa Kemppi-Vasama. Vuoden 2015 alusta lukien Kemppi Group Oy:n hallitusta vahvistettiin kahdella uudella suvun ulkopuolisella jäsenellä. Uudet jäsenet ovat Jyrki Salo ja Taneli Tikka. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Teresa Kemppi-Vasama ja varapuheenjohtajana Matti Hyytiäinen. Muut hallituksen jäsenet ovat Antti Kemppi, Eija Vartiainen ja Kimmo Kemppi. Yhtiö jatkaa edelleen perheyhtiönä eikä lähiajan suunnitelmissa ole listautumista pörssiin.

Me Pamausveljet saimme tutustua Kemppi Group Oy:n Lahden tuotantolaitoksiin laatuinsinööri Samuli Valkaman, kehityspäällikkö Jani Mäkäläisen ja huoltopäällikkö Joni Paajasen johdolla. Tehdaskierros oli mielenkiintoinen. Seuran puheenjohtaja Kalevi Luukkainen ja kerhomestari Risto Mäkeläinen luovuttivat Pamauksen standaarin Kemppi Group Oy:n edustajille.

Kemppi Group Oy/Internetistä poimittua

Kemppi Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jouko Kemppi valittiin vuoden liikemieheksi Suomessa 2005.

Kemppi DataStore – konseptille myönnettiin tasavallan presidentti Tarja Halosen jakama Vuoden 2010 laatuinnovaatio – palkinto.

Yhtiö on yli kuusikymmenvuotisen historiansa aikana tuonut monesti markkinoille uusia innovaatioita ja toiminut suunnannäyttäjänä sekä hitsauslaiteteknologiassa että tuottavien hitsausratkaisujen kehittäjänä. Myös tulevaisuudessa Kemppi panostaa jatkuvaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen, jossa pääpaino on tuotteiden teknisen laadun lisäksi käytettävyydellä ja muotoilulla.

Kemppi Group Oy valittiin vuoden 2014 perheyritykseksi vuosittain toistuvassa tapahtumassa ja palkittiin

Peter Fazer palkinnolla. Palkinnon vastaanottivat Kemppi Group Oy:n hallituksen uusi puheenjohtaja Antti Kemppi sekä Kemppi Oy:n hallituksen uusi puheenjohtaja Teresa Kemppi-Vasama.

Jyväskylän kaupunki

Jyväskylässä asetuimme Sokos Hotel Aleksandraan, jonka auditoriossa kaupunginjohtaja Timo Koivisto ja toimitusjohtaja Antti Määttä pitivät esityksensä.

Kaupunginjohtaja Timo Koivisto aloitti esityksensä Jyväskylän kaupungin kannalta

positiivisilla asioilla. Jyväskylä on menestynyt hyvin, kun on kysymys asukasluvun kasvusta vuosina 2000 – 2013. Jyväskylä on kaupungeista 6. tilalla kasvun ollessa 20.000. Edellä olivat vain suuret kaupungit eli Helsinki, Espoo, Oulu, Vantaa ja Tampere. Kasvuennusteiden mukaan Jyväskylän asukasluku ylittää vuoden 2030 tienoilla 150.000 asukkaan rajan. Asukasluvultaan Jyväskylä on tällä hetkellä kaupungeista 7. sijalla asukasluvun ollessa lähes 136.000.

Jyväskylä on myös muuttohalukkuuden osalta kärkipäässä eli 3. sijalla.Tampereelle ja Helsinkiin muutettaisiin mieluummin kuin Jyväskylään.Jyväskylä on Suomen Ateena eli perinteinen koulukaupunki. Yliopistossa on noin 16.000 opiskelijaa ja ammattikorkeakouluissa 10.000 opiskelijaa. Kaupungin kannalta kielteisiä asioita ovat korkea työttömyysaste (17,3 %),keskimääräistä alhaisempi BKT eli 29.245 €/asukas koko maan keskiarvon ollessa 35.017 €/asukas. Tunnuslukuihin vaikuttaa tietenkin opiskelijoiden suuri osuus.

Kaupungin velkaantuminen on myös huolestuttava ja kielteinen asia, jonka kaupunginjohtaja arvioi loppuvan vuonna 2017. Jyväskylä on maakunnan keskus ja vajaa puolet maakunnan asukkaista (275.000) asuu kaupungissa. Jyväskylän kaupunki vastaanotti edustajansa kaupunginjohtaja Timo Koiviston välityksin Pamaus Seuran standaarin, jonka luovuttivat puheenjohtaja Kalevi Luukkainen ja kerhomestari Risto Mäkeläinen.

Osuuskauppa Keskimaa

Osuuskauppa Keskimaan toimitusjohtaja Antti Määttä esityksen aiheena oli Keskimaa tänään. Tämän lisäksi hän kertoi ajankohtaista ruokakaupan kilpailusta.

Osuuskauppa Keskimaa on market- ja tavaratalokauppaa, matkailu- ja ravitsemiskauppaa sekä liikennemyymälä- ja polttonestekauppaa harjoittava monialayritys, joka tarjoaa palveluja yli 100 toimipaikassa. Keskimaa on maakunnan suurimpia yrityksiä 586 M€:n liikevaihdollaan. Asiakasomistajia on yli 118.000. Keskimaa työllistää lähes 2000 henkilöä, on maakunnan suurin yksityinen työllistäjä ja suurin yhteisöveron maksaja.

Päivittäistavarakauppa on Keskimaan suurin toimiala osuuden ollessa lähes 60 %. Polttoneste- ja liikennemyymäläkaupan osuus on runsaat 20 %, käyttötavarakaupan osuus vajaa 15 % ja ravitsemus- ja majoituskaupan tuodessa yli 5 % yrityksen kokonaismyynnistä.Toiminta-ajatuksensa mukaan Osuuskauppa Keskimaa tuottaa kilpailukykyisiä palveluja ja etuja asiakasomistajilleen kannattavasti.

Keskimaa on visionsa mukaan halutuin ja hyödyllisin. Toiminta-ajatus ja Visio ovat toiminnan ohjausviittoja.

Osuuskauppa Keskimaa perusti Jyväskylän Seppälän kaupungin osaan 1970- luvulla hypermarketin, joka sai nimen Prisma. Myöhemmin Prisma nimi otettiin käyttöön kuvaamaan S-ryhmän hypermarketteja. Nyt tuo yli 40 vuotta toiminut kaupparakennus puretaan ja tilalle tulee uusi kauppakeskus ja entistä ehompi Prisma. Uusi kokonaisuus on valmis kesällä 2015. Keskimaa on aloittanut toimintansa 1915 ja täyttää tänä vuonna 100 vuotta.

S-ryhmän viesti: Halpuutimme hintoja

Osuuskauppakatsauksen jälkeen toimitusjohtaja Antti Määttä valotti viime vuosien vähittäiskaupan toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia, joiden seurauksena kilpailutilanteessa on tapahtunut ja edelleen tapahtuu muutoksi, joiden seurauksena S-ryhmä on päätynyt hallitusti ja pysyvästi halpuuttamaan hintojaan.

Suomen pisin laskukausi 150 vuoteen on päättymässä. Vähittäiskaupan pitkän aikavälin trendin mukainen noin 4 % vuosikasvu on vuosina 2008 -2014 hyytynyt lähes kokonaan eikä kasvua ole näköpiirissä vielä tänä vuonnakaan ja vuodelle 2016 ennustetaan vain aavistuksenomaista 0,5 % kasvua. Tämän ajanjakson aikana vähittäiskaupan liikevaihdosta on jäänyt toteutumatta laskennallisesti 23 %. Ruoan kuluttajahinnat Suomessa ovat lokakuusta 2014 lähtien kuukausittain laskeneet ja hintojen lasku todennäköisesti edelleen jatkuu. Ruoan hinta sisältää erilaisia veroja 40 %. Tällaisia veroja ovat tuloverot, henkilöstösivukulut,

tuoteverot, yhteisöverot, ympäristö- ja energiaverot sekä muut verot. Ruoan arvonlisävero (14 %) on lähes kolminkertainen EU15 maiden keskiarvoon (5 %) verrattuna.

Halpuuttamisen taustalla oli S-ryhmän näkemys markkinoista sekä kuluttajien kuunteleminen. Taloudellisen taantuman pitkittyminen, kuluttajien ostovoiman heikentyminen sekä kilpailun kiristyminen ovat korostaneet hinnan merkitystä. Kuluttajien käsityksen mukaan ruoka on Suomessa kallista. Arjen ruokaostosten hintaa oli saatava alas, huutoon oli vastattava ja hintoja halpuutettava. Hintojen alentamisen mahdollistivat oman toiminnan tehostaminen ja kulusäästöt mm. energia-, hallinto-, kiinteistö ja markkinointikuluissa. Hintatason pysyvä lasku edellyttää pitkäjänteistä jatkuvaa kustannusjahtia.

Halpuuttamista tukee myös ”kotimaista-omamerkkisarja”, joka keskittyy kotimaisista raaka-aineista Suomessa valmistettujen tuotteiden myymiseen suomalaisten asiakkaiden omistamissa kaupoissa. Tavoitteena on vahvistaa ja lisätä suomalaisten elintarvikkeiden asemaa ja osuutta S-ryhmän päivittäistavarakaupassa. Seuran puheenjohtaja Kalevi Luukkainen ja kerhomestari Risto Mäkeläinen luovuttivat Pamaus-standaarin Osuuskauppa Keskimaan toimitusjohtaja Antti Määtälle.

Illallinen

Jyväskylän perjantai-ilta päättyi Osuuskauppa Keskimaan tarjoamaan illalliseen täydellisine menuineen ja ruokajuomineen. Omaan viikonlopun ohjelmaansa vedoten toimitusjohtaja Antti Määttä luovutti illallisen isännän oikeudet matkan operatiiviselle johtajalle kerhomestari Risto Mäkeläiselle. Kerhomestari hoiti tehtävän moitteettomasti ja ammattitaidolla. Iltaa jatkettiin vielä monissa veljellisissä merkeissä.

Serlachius-museo Gösta

Lauantain ensimmäinen vierailukohde oli Serlachius-museo Gösta Mäntässä. Tutustuimme pätevien oppaiden johdolla Paviljongin ja Kartanon omien kokoelmien helmistä ja yllättävistä teemanäyttelyistä koottuihin taideaarteisiin.

Paviljonki

Gösta Serlachiuksen taidesäätiö avasi yleisen suunnittelukilpailun joulukuussa 2010. Siitä tuli osallistujamäärältään suurin, joka Suomessa on koskaan järjestetty. Uudesta museosta saatiin kaikkiaan 579 ehdotusta 42 maasta. Voittajaksi valitun työn ”Parallels” suunnitteli espanjalainen arkkitehtikolmikko Boris Bezan, Héctor Mendoza ja Mara Partida.

Arkkitehti Héctor Mendoza kertoo, että voittajakolmikko halusi kunnioittaa kilpailutyössään suomalaista metsää ja Serlachiuksen paperiteollisuussuvun perinteitä. Siksi laajennusosan materiaaliksi valikoitu luontevasti puu. Rakennuksessa on kolme näyttelytilaa, joista suurin kohoaa 11 metrin korkeuteen.

Göstan paviljonki on vuonna 2014 valmistunut uudisrakennus ja puurakentamisen hieno esimerkki. Tämä puurakenteinen luomus on nähtävä ja koettava paikan päällä, niin hieno ja erityinen se on. Paviljongissa oli vierailumme aikana meneillään mm. ”Synti – näyttely”, joka on suomalaisten nykytaiteilijoiden töistä koottu sekä ”Toisten taidetta – näyttely” koostuen Korine ja Max E. Ammanin kokoelmasta. Näyttely on nähty ennen Mänttää mm. Sveitsissä, Saksassa ja Ranskassa.

Kartano

Museon kartano-osa valmistui Gösta Serlachiuksen kodiksi ja eduskäyttöön vuonna 1935. Tämä arkkitehti Jarl Eklundin piirtämän punatiilisen rakennuksen alakerta on palvellut museona jo vuodesta 1945 lähtien. Museo oli tuolloin maamme seitsemäs taidemuseo. Koko rakennus avattiin taidemuseona vuonna 1984.

Göstan kartanossa esitellään Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmien teoksia. Kokoelmat tunnetaan erityisesti Suomen taiteen klassikoista ja vanhasta eurooppalaisesta maalaustaiteesta. Täällä on suomalaisen taiteen mestareiden, kuten Akseli Gallen-Kallelan, Helene Schjerfbeckin, Albert Edelfeltin ja Hugo Simbergin taidetta.

Serlachiumuseo Göstä palkittiin vuoden 2015 museona

Suomen Museoliitto ja ICOM – Suomen komitea ovat palkinneet Serlachius-museo Göstan Vuoden museona. Palkinto ojennettiin tiistaina 19. toukokuuta Lappeenrannassa järjestettävien Museopäivien yhteydessä.

Mäntän vierailun yhteydessä lounas nautittiin entisellä Mäntän Klubilla, joka nykyisin toimii hotelli-ravintolana. Täältä matka jatkui Patrian tehtaille Jämsän Halliin.

Patria Oyj

Lauantain ja koko kevätretken viimeinen vierailukohde oli Patria Oyj:n Hallin toimipaikka. Sinne pääsy edellyttää Ilmavoimien erityislupaa, jonka Pamaus oli tietenkin hankkinut. Portilla vartija tuli bussiin ja varmisti kaikkien Pamausveljien henkilöllisyyden ennen kuin pääsimme yhtiön toimitiloihin Hallissa. Lisäksi kyseessä oli Helluntai-aatto, joten vierailun aikaansaanti osoitti myös Pamaus Seuran nauttimaa arvostusta. Meidät vastaanottivat Aircraft yksikön johtaja Harri Lampinen, Teknisen tuen johtaja Taisto Rinne ja johdon assistentti Nina Siltala.

Johtaja Harri Lampinen esitteli Patria Oyj:n todeten yhtiöstä seuraavaa: Patria Oyj on puolustus-, turvallisuus- ja ilmailualan elinkaaren tukipalveluihin ja teknologiaratkaisuihin keskittynyt konserni. Yli 90 vuoden historia alalla takaa vahvan kokemuksen ja sitoutumisen puolustusteollisuuden kehittämiseen.

Yhtiön liiketoimintaryhmät ovat seuraavat: Aviation, Land, Systems, Aerostructures, Millog ja Nammo. Aviatonin osaamisalue on ilmailu tukitoimintoineen. Land on tunnettu mm. panssaroiduista pyöräajoneuvoistaan. Systems tarjoaa vaativia järjestelmä- ja laitetoimituksia puolustusvoimille ja turvallisuusviranomaisille. Aerostructures yksikön osaamisaluetta ovat vaativien lentokone- ja avaruusrakenteiden suunnittelu ja valmistus. Millog toimii puolustusvoimien strategisena kumppanina ja tuottaa maavoimien kunnossapitovastuulla olevan materiaalin elinkaaren tukipalveluita. Nammo AS on Patrian ja Norjan valtion tasaosuuksin omistama puolustusalan konserni, joka kehittää ja tuottaa korkean teknologian ampumatarvikkeita sotilas- ja siviilikäyttöön.

Suomen lisäksi yhtiöllä on toimintaa ja erilaisia hankkeita muun muassa Arabiemiraateissa, Etelä-Afrikassa, Norjassa, Puolassa, Ruotsissa, USA:ssa ja Virossa. Henkilöstömäärä 2 900. Liikevaihto vuonna 2014 oli 482 M€. Liikevaihdosta puolet tulee ulkomailta ja toinen puoli Suomesta. Omistus: Suomen valtio 90,4 %, Governia Oy 0,025 %, Patria Oyj n. 9,6 %.

Yleisesityksen ohella Harri Lampinen selosti tarkemmin Patria Aviationin toimintaa. Aviation tarjoaa lentokoneiden ja helikoptereiden elinkaaren tukipalvelut, mitkä kattavat rakenteen, moottorin ja laitteiden huolto-, korjaus ja modifiointipalvelut. asiakkaina ovat puolustusvoimat ja siviiliviranomaiset Pohjois-Euroopassa. Aviation on myös Suomen puolustusvoimien strateginen partneri ja kumppani.

Lentäjien koulutus kuuluu tarjottuihin palveluihin niin sotilasilmailun kuin myös siviili-ilmailun puolella. Lentäjäkoulutus on myös Patria Aviationin vientituote. Esityksen jälkeen teimme kierroksen lentokonehallissa (Hornet ja Hawk) ja helikopterihallissa (NH-90). Yksikön johtaja Harri Lampinen ja johtaja Taisto Rinne kertoivat mielenkiintoisia yksityiskohtia hävittäjien ja helikoptereiden päivityksistä ja huoltotoimissa. Luottamuksellisuudesta johtuen niitä ei tarkemmin kirjata matkaraporttiin.

Patria-vierailun päätteeksi puheenjohtaja Kalevi Luukkainen ja kerhomestari Risto Mäkeläinen luovuttivat Pamaus-standaarin johtaja Harri Lampiselle. Kotimatka kohti Helsinkiä alkoi aikataulun mukaisesti. Välietappi oli Vääksyssä, jossa nautimme Kanavan Kunkku-ravintolassa maittavat, paistetut Päijänteen muikut. Helsingissä olimme noin klo 21.