Pamauksen kevätretki Pietariin 12.5.-15.5.2016

Matkaan lähdettiin tällä kertaa jo torstai-iltana risteillen Suomenlahtea pitkin St. Peter Linen M/S Princess Marialla. Retken aluksi koettiin historiallinen hetki, kun taloudenhoitaja Mikko Mikkola maksoi tervetuliaismaljat Seuran historian ensimmäisellä maksukortilla, joka oli matkaa varten hankittu.

Puheenjohtaja Kalevi Luukkaisen toivotettua veljet tervetulleeksi alkoi iloinen puheensorina ja tutustuminen retkikumppaneihin. Maittavan buffet-illallisen jälkeen suurin osa veljistä kokoontui vielä laivan yökerhoon nauttimaan myös laivan yöshowsta ja muista antimista.

Perjantaiaamuna pari tuntia kestäneiden maahantulomuodollisuuksien jälkeen saimme kyytiimme tehokkaan oppaamme. Kahden päivän aikana hän esitteli keskeisiä nähtävyyksiä ja komensi seuruetta, jotta ehdimme nähdä ja kokea kaikki mitä kerhomestari ja puheenjohtaja olivat ohjelmaan suunnitelleet.

Linnoitus, tykkejä, kirkkoja, taidetta ja kuuluisia munia

Perjantaina tutustuimme Pietari-Paavalin linnoitukseen kuunnellen oppaan mielenkiintoiset kertomukset Pietari Suuren patsaalla sekä linnoituksen kirkossa. Kirkossa kuulime sinne haudattujen tsaarien ja heidän perheidensä elämästä ja tutustuimme ympäri kirkkoa sijoitettuihin sarkofageihin.

Linnoituksen lisäksi vierailimme valtavan kokoisessa Tykistömuseossa, jossa saimme kattavan perehdytyksen aina historialliselta ajalta toisen maailmansodan jälkeisen Neuvostoliiton asevoimien tykistökapasiteettiin. Mielenkiintoa veljissä herätti erityisesti vanhat sarjatulta ampuneet kanuunat, joiden prototyyppejä tai valmiita versioita oli monenlaisia. Vitriinistä löytyi jopa nyttemmin Suomen armeijan käytöstä poistunut olalta ammuttava ItO-86 olkapäältä ammuttava ilmatorjuntaohjus, johon kirjoittaja on saanut koulutuksen 90-luvun lopulla.

Majoituimme Sokos Hotel Olympia Gardenissa, jossa sattui olemaan myös jääkiekon MM-kisojen virallinen ”Leijonaluola”. Iltaa vietettiin perjantaina jokiristeillen Nevalla erinomaisen hyvästä ruuasta ja viinistä nauttien ja perjantai-illan juhlinta jatkuikin leijonatunnelmissa hotellin baarissa pikkutunneille asti.

Lauantaina käytiin oppaan johdolla Iisakin kirkossa, Faberge-museossa ja Venäläisen taiteen museossa. Puheenjohtaja Kalevi Luukkainen piti bussissa esityksen Carl Fabergesta ja suomalaisista kultasepistä, jotka valmistivat tuotteita Fabergen liikkeelle. Kuuluisimmat kultasepät olivat: August Holmström vanhempi ja nuorempi, Alma Pihl , Henrik Wigström, Anders Nevalainen, August Wäkevä, Erik Kollin sekä August Fredrik Hollming, joka oli Kalevin vaimon Marja-Leenan isoisän isä.

Kultasepillä oli työhuoneet Fabergen talon piharakennuksessa, osoite Bolshaja Morskaja Ulitsa 24. Katutalossa on Fabergen Myymälä. Puheenjohtaja esitteli myös koko Kultakadun, johon olivat Fabergen lisäksi sijoittuneet lähes kaikki tunnetut Pietarin kultasepät mm. suomalainen Aleksander Tillander ja Tukholmalainen C.E. Bolin.

Faberge-museon on perustanut kolme vuotta sitten venäläinen oligarkki Wiktor Wekselberg. Museo sijaitsee entisessä Shuvalovin palatsissa aivan Pietarin keskustassa. Museota hallitsee nyt Wekselbergin perustama säätiö.

Kuuluisia Fabergen munia, joita keisariperhe teetti toisilleen pääsiäislahjoiksi on tehty noin 50 kpl, joista 30 on tallella. Näistä yhdeksän on näytteillä museossa. Museossa on myös valtava kokoelma muita Fabergen esineitä. Fabergella oli Pietarin lisäksi myymälät Moskovassa, Odessassa, Kiovassa ja Lontoossa.

Venäläisen taiteen museossa ihastelimme valtavaa ikonikokoelmaa sekä Aivashosvkin ja Repinin kuuluisia maalauksia. Matti Mikkola esitti pamausveljille oman tulkintansa Volgan lautturit –taulusta ”virallisen” totuuden lisäksi.

Valo kajastaa suomalaisyrityksillä Pietarissa

Pamauksen retkiin kuuluu aina tutustuminen liike-elämään muun retkiohjelman lisäksi. Tällä kertaa liike-elämästä kertoivat perjantaina Suomalais-venäläisen kauppakamarin johtaja Tarmo Suomalainen ja lauantaina Prisman Pietarin toimintojen operatiivinen johtaja Marita Koskinen. Lisäksi Pietarin Suomi-talon johtaja Arto Mikonsaari kertoi talon toiminnasta.

Tarmo Suomalainen kertoi, että suomalaisyritysten odotukset tulevaisuudelle eivät Venäjällä ole vielä kovin hyvät, mutta kuitenkin optimistisen odottavat. Hän kuvasi sekä poliittista että liiketoimintaympäristön muutosta, jossa keskeisenä on, että verkkokauppa kasvaa, muu kauppa ei. Verkkokaupan ongelma Venäjällä on erityisesti logistiikka. Tästä syystä ratkaisut verkkokauppaan on asiakkaan kannalta jopa edistyksellisempiä kuin monessa muussa maassa, Venäjällä nimittäin lähetti tuo vaatteen sovitettavaksi omalle kotiovelle.

Uutena trendinä suomalaisyritysten osalta on lokalisointi. Omaa tuotantoa siirretään yhä enemmän Venäjälle, jotta kauppaa voidaan käydä sanktioista huolimatta ja koska työvoima on niin paljon halvempaa kuin kotimaassa. Yhä enemmän suomalaisyritykset tekevät Venäjällä tuotteita myös vientiin.

Marita Koskinen kertoi Prismojen osalta myös logistiikan olevan suurin ongelma, koska maasta puuttuu kokonaan tukkukauppaporras ja kaikki hankinnat tehdään suoraan tavarantoimittajilta ketjukohtaisesti. Jokaisella on tätä varten jonkinlainen oma logistiikkaratkaisu, Prismalla on oma terminaali, jonka kautta kaikki tavara kulkee.

Vähittäiskaupan tilanne Venäjällä on ollut viime vuodet haastava. Ostovoima laskee kovaa vauhtia, viime vuonnakin peräti 13 prosenttia. Keskiluokassa taantuma on vaikuttanut eniten ja tästä syystä halpahintamyymälät kasvattavat suosiotaan.

Pamaus kiitti puhujia perinteisesti jakaen heille Pamaus-standaarit.

Paluumatka tapahtui laivalla kuten menokin, tosin nyt satamassa oli soittokunta ikään kuin tilauksesta toivottamassa veljille hyvää kotimatkaa!