10 touko Pamaus-seuran kevätretki 2009 Viroon
Teksti: Raimo Kinnaslampi, Kuvat: Pentti P (IT-toimikunta)
Pamaus-seuran vuoden 2009 kevätretki alkoi 8.5.klo 06.45 Aleksis Kiven patsaan tuntumasta 48 veljen voimin kohti Viron Tarttoa hovikuljettajamme Into Saarisen viiden tähden Scania Eaglella.
Suomenlahti ylitettiin Eckerö Linen M/S Nordlandialla.
Tallinnan Reisisadamissa vastassamme oli seuran ystävä ja esitelmöitsijä Suomen-poika Villem Ahas, jonka johdolla siirryimme Metsakalmistuun Suomen-poikien muistomerkille.
Veljet järjestäytyivät kenraali Heikki Koskelon johdolla paririviin, jonka jälkeen seuran puheenjohtaja Pekka Pinomaa tervehti paikalla olleita Suomen-poikia.
Sen jälkeen hän, varapuheenjohtaja Kalevi Luukkainen ja jäsensihteeri Uljas Tuovinen laskivat kukkalaitteen muistomerkille.
Suomen-pojat ja Pamaus-veljet lauloivat yhdessä Maamme-laulun, minkä jälkeen Villem Ahas luovutti seuralle Anne-Riitta Isohellan teoksen ”Soome-poisid Eesti mehed Soome Jätko söjas”.
Tämän jälkeen matka jatkui kohti Tarttoa.
Autossa kenraali Koskelo kertoi tapahtumista vuodelta 1991 Taavetissa, missä tuolloin paljastettiin JR200:n muistomerkki.
Matkalla pysähdyttiin Imaveressä ja nautittiin pullakahvit.
Majoituimme uuteen, varsin hyvätasoiseen Hotelli Dorpatiin. Tartto on muuten saksaksi Dorpat.
Tartosssa oli tutustumisen kohteena suomalaisen Olvin omistama, Viron toiseksi suurin A. Le Coq-panimo. Sen esitteli kellarista ylimpään kerrokseen ylipanimomestari Ilmar Körgesaar. Kierroksen lopuksi nautittiin erilaisia oluita.
Illallinen nautittiin tunnelmallisessa Vanha Ruutikellari-ravintolassa.
Lauantaina lähdimme parinkymmenen kilometrin päässä Saadjärven rannalla sijaitsevaan JR200 ja Suomen-poikien museoon.
Suomen-poika Harri Kask esitteli taitavasti toteutetun maastolaatikon avulla Tarton seudulla käytyjen taisteluiden kulkua toisen maaailmansodan loppuvaiheessa syyskesällä 1944. Täällä virolaiset, joukossaSuomen-poikia taistelivat läpimurron tehnyttä neuvostodivisioonaa vastaanpuutteellisin asein. He saivat torjuttua ylivoimaisen vihollisen kolmen viikonajan ja mahdollistivat 70 000 virolaisen siirtymisen länteen.
Pamaus-seura muisti lopuksi rahasummalla Suomen-poikien ja heidän perheidensä sosiaalisen toiminnan tukemista.
Matkalla kohti Tallinnaa kävimme Pöltsamaa Veinikelderissä. Se on Viron vanhin marja- ja hedelmäviinien tuottaja jo vuodesta 1920. Meille oli järjestetty viinitasting ja ilmeisesti tuotteet maistuivat, koska moni joukostamme osti sieltä tuomisia kotiin









