Kuva: Wiipurin arkistoyhdistys
Pamaus

Taidekokoelma

Pekka Halonen: Maisema (1908)

Pamaus-seuran taidekokoelma hankittiin alun perin seuran Viipurissa sijainneeseen klubihuoneistoon. Kokoelmasta pääosa saatiin pelastettua Viipurista toisen maailmansodan jaloista, ja tällä hetkellä kokoelman 19 teosta on talletettuna Lappeenrannan taidemuseoon. Kokoelma sisältää muun muassa seuran puheenjohtajien muotokuvia sekä maisemia tunnetuilta suomalaisilta taidemaalareilta.  

 

Lallukan silmät – tarina siitä kuinka kokoelma pelastettiin sodan jaloista Viipurista

 

Seuran 65-vuotishistoriikissa on kerrottu tarina, kuinka Pamaus-Seuran taideteokset saatiin pelastettua Viipurista sodan jaloista. Talvisota alkoi Viipurin Pamauksen vuosipäivänä 30.11.1939, jolloin pidettiin myös Pamaus-Seuran sääntömääräinen syyskokous.

 

Tammikuussa 1940 Pamauksen kerhotoiminta Viipurissa päättyi. Kerhon isäntä, sotasairaalan kamreeri Lauri Salmi oli kuitenkin kaupungissa ja pistäytyi silloin tällöin tarkistamassa, oliko kerholla kaikki kunnossa. Eräänä tammikuisena päivänä hän oli istunut yhdessä vahtimestari-Kallen kanssa kylmässä huoneistossa, nauttien jotain sinne jäänyttä lämmittävää, kun oli alkanut viholliskoneiden ilmahyökkäys. Pommien räjähdellessä ja talon täristessä miehet olivat olleet pitkällään lattialla.

 

Siinä maatessaan Salmen katse oli kiintynyt Juho Lallukan muotokuvaan, joka oli tuntunut puhelevan hänelle:

Siinä sieki kerhon isäntä vain makaat selälläsi ja annat miun ja meiän muien roikkua täällä korkealla seinällä. Voivat vaikka särkeä tämän nätin tytön tästä takaani! Silloin Salmi heräsi ja totesi: Kuules Kalle! Kyllä nämä kerhon taulut pitäisi ottaa pois kehyksistä ja kääriä rullalle. Saataisiin edes arvokkain omaisuus pelastetuksi… – Totta maar, tuumi Kalle.

 

Sodan äänien vaimennuttua miehet alkoivat paiskia töitä. He ottivat kaikki arvokkaimmat taulut alas seiniltä, irrottivat kankaat kehyksistään ja käärivät ne yhteen rullaan. Niin viisaita kuitenkin olivat, että asettivat voipaperin jokaisen kankaan väliin, ettei maalaus pilaantuisi. Rullasta tulikin suuri ja painava, sillä se sisälsi 13 taulukangasta ja sen läpimitta oli 60 senttiä. Rulla oli kulkenut sotasairaalan mukana ensin Parikkalaan ja sitten Kauhajoelle, josta Salmi oli tuonut sen Helsinkiin.

 

Helsingissä taulut kehystettiin uudelleen ja ripustettiin seuran ensimmäisen kokoontumispaikan, Karjalan kerhon Pamaushuoneen seinälle.

 

”Lallukan silmät” -tarina on lyhennetty kirjallisuuslähteestä: Pamaus ry 65-vuotias – tietoja Teollisuuden- ja
liikkeenharjoittajain seura Pamaus ry:n toiminnasta ja vaiheista vv. 1891–1955. Koonnut Jori Ilanko 1956.

 

Taidekokoelmaan kuuluvat teokset:

 

Wäinö Aaltonen: Artturi Heleniuksen muotokuva (1955), pronssi,

Ulla Bäckman: Teollisuusneuvos Sommarin muotokuva (1984), öljy kankaalle.

Eve Cederström: Arno Tuurnan muotokuva (1954), öljy kankaalle.

Pekka Halonen: Maisema (1908), öljy kankaalle.

Eero Järnefelt: Juho Lallukan muotokuva (1911), öljy kankaalle.

Aarno Karimo: Juhla Viipurin linnassa (1929-1932), öljy kankaalle.

Aarno Karimo: Knut Posse (1929-1932), öljy kankaalle.

Aarno Karimo: Knuutinpoika lähtee Viipurista kuninkaanvaaliin (1929-1932), öljy kankaalle.

Aarno Karimo: Viipurin linnaa rakennetaan (1929-1932), öljy kankaalle.

Kalle Kuutola: Wilhelm Porthanin muotokuva (1915), öljy kankaalle.

Anna Löppönen-Kauhanen:Karjalainen kyläsoittaja (1901), öljy kankaalle.

Onni Mansnerus: Emil Tannisen muotokuva (1945), öljy kankaalle.

Elias Muukka: Maisema Lemiltä (1911), öljy kankaalle.

Emil Rautala: M. A. Wilskan muotokuva (1941), öljy kankaalle.

Väinö Rautio: Iltahämärää vanhassa kaupungissa (1935), öljy kankaalle.

Väinö Rautio: Viipurin linna (1935), öljy kankaalle.

Väinö Sirkiä: Vanha kiltatupa Luostarinkatu 8 (1943), öljy kankaalle/liimattu vanerille.

Eero Snellman: William Otsakorven muotokuva (1923), öljy kankaalle.

Ilmari Soikkanen: Sisäkuva Olavinlinnasta (1926), öljy kankaalle.