19 loka Ainutkertainen kokemus olla tarkistamassa Venäjän rajaa
Lokakuun kuukausikokousesitelmän piti Maanmittauslaitoksen pääjohtaja, pamausveli Arvo Kokkonen aiheenaan Suomen ja Venäjän raja.
Kokkosen kuukausikokousesitelmä oli ajankohtaisempi kuin aiheesta saattoi päätellä. Suomen ja Venäjänä välisen rajan tarkistus, rajankäynti, oli astunut voimaan juuri viime kesänä.
Aluksi Arvo Kokkonen pohjusti, mikä on rajojen merkitys: Valtion suvereeni alue on yksi itsenäisen valtion peruselementeistä, valtion kansalaisiksi määriteltyjen henkilöiden sekä toimivan hallinnon ohella.
Suomen ja Venäjän rajalla on pitkä historia ja ennen viimeisintä rajankäyntiä osa rajan dokumentaatiostakin oli 80 vuoden takaa. Joitain periaatteita on luotu vuosisatoja sitten, esim. jokien osalta rajan kulku on sovittu kulkevan syväväylän kohdalla jo Strömstadtin sopimuksessa vuonna 1753. Myös vanhojen sopimusten pohjalta edelleen kolmen valtakunnan rajana toimii ns. Nuotkavaaran rajapyykki, joka pystytettiin jo vuonna 1833.
Miksi Suomen ja Venäjän rajaa sitten täytyi tarkistaa, vaikka varsinaisia muutoksia rajaan ei ole tullut. Yhtenä syynä ovat maastossa tapahtuvat muutokset, jotka aiheuttavat sen, että rajakartat eivät ole enää ajantasaisia. Lisäksi teknologian kehittyessä mittaukset ja koordinaatistot eivät ole nykyvaatimusten mukaisia jopa 80 vuoden takaiseen verrattuna. Vuosien varrella rajamerkkejä oli myös kunnostettu ja tavoitteena oli saada kaikille rajamerkeille yhtenäinen dokumentaatio.
Lisäksi Moskovan rauhansopimuksessa 1940 rajankäynti ja rajan kuvaaminen oli erittäin traaginen ja dramaattinen toimenpide. Stalin piirsi paksulla kynällä rajan, joka muuttui maastossa kahden kilometrin levyiseksi raja-alueeksi. Siitä ei ollut Moskovassa sovittu. Sotilaat olivat varmistamassa rajankäynnin turvallisuutta ja käytännössä jokaisessa kylässä riideltiin missä rajan pitäisi olla. Rajankäynti tehtiin hyvin nopeasti ja samalla sotilaita ja apumiehiä siepattiin ja murhattiin.
Moskovan rauhan jälkeen välirauhan sopimuksessa sovittiin enää Petsamosta. Ja 1947 tehtiin vielä Jäniskosken ja Niskakosken rajankuvaus.
Rajankäynti 2007-2016
Kaikki alkoi jo vuonna 2001, kun Suomi oli saanut Norjan kanssa rajankäynnin päätökseen. Silloin todettiin, että myös Venäjän raja tulisi tarkistaa vastaamaan nykytilaa. Ruotsin ja Norjan kanssa on sovittu, että rajat tarkistetaan 25 vuoden välein, mutta Venäjän kanssa tällaista sopimusta ei ollut.
Työ alkoi valtuuskuntien perustamisella, jotka määrittelevät rajaa tarkemmin ja jotka sopivat miten rajankäyntiä tehdään. Suomi ja Venäjä asettivat valtuuskunnat 2004-2005 ja yhteiset ohjeet laadittiin 2006.
Sen jälkeen alkoi varsinainen rajankäynti ja maastotöitä tehtiin 2007-2011 ja asiakirjoja laadittiin maastotöiden kanssa 2016 asti. Moni asia piti kuitenkin pitää kuten aiemminkin. Kun rajasopimus oli aiemmin sovittu kuudella sopimuksella, niin esimerkiksi raja-aukon leveyttä ei voitu yhtenäistää, vaan pitäydyttiin aiemmissa sopimuksissa. Valtuuskuntien kokouksia oli yhteensä 17 kpl ja teknisten työryhmien kokouksi 37 kpl.
Valtuuskuntien puheenjohtajat allekirjoittivat sopimuksen 14.2.2017 Pietarissa ja pöytäkirja rajankuvauksesta allekirjoitettiin 19.6.2017 Imatralla. Kun molempien maiden eduskunnat olivat ratifioineet sopimuksen, niin rajankäynti astui voimaan 19.7.2018. Samalla sovittiin, että jatkossa tarkistus tehdään 25 vuoden välein.
”Tämä oli ainutkertainen kokemus saada olla mukana tällaisessa projektissa.”, kiteytti pääjohtaja Arvo Kokkonen esitelmän lopuksi.
Teksti: Tomi Härmä, kuvat: Pentti Paalu