21 maalis Viipuri – Suomen urheilun dynamo
Kuukausikokous 21.3.2024
Maaliskuun kokousesitelmän piti filosofiantohtori, liikuntatieteiden maisteri ja tietokirjailija Kalle Virtapohja aiheenaan ”Urheiluelämää Wiipurissa ja Karjalassa”. Hän kertoi monpuolisesti viipurilaisista urheiluseuroista ja urheilun suurhenkilöistä.
Kun katsoo vanhan Viipurin läänin karttaa, niin ei tarvitse ihmetellä miksi Viipuri oli niin keskeinen paikka kehitykselle: kaikki tiet johtivat Viipuriin, se oli lahden perällä ja isot markkinat vieressä Pietarissa.
Se on myös syy miksi ei tarvitse myöskään ihmetellä, miksi se oli myös urheilulle vahvaa aluetta. Viipurin alueella on myös monenlaiset vaikutukset myöhempään Suomen urheiluelämään.
Viipurin voidaan sanoa olleen Suomen urheilun dynamo. Viipurissa järjestettiin mm. Suomen ensimmäiset ravit (tai hevoskilpailut) vuonna 1854. Viipurissa urheiluelämä oli monipuolista 1800 luvun lopulla. 1860 järjestettiin purjehduskilpailut, 1873 perustettiin Viipurin Ampumaseura, 1874 Viipurin luistinratayhdistys, 1884 ensimmäinen voimisteluestiys ja 1888 Viborgs Velocipedklubb ja 1896 rakennettiin pyöräilymaneesi.
Vuonna 1891 perustettiin Etelä-Karjalan Nuorisoseura ja nuorisoseuratoiminta oli alueella erittäin vikasta ja näistä jalostui myöhemmin urheiluseuroja. Vuonna 1890 perustettiin Voimisteluseura Herroja Varten ja 1891 Viipurin Reipas, joka sodan jälkeen siirtyi toimimaan Lahteen.
Suomen Palloliiton perustajiin 1907 kuului 1896 tai 1897 perustettu Wiborgs Hockeyclub ja Suomen Tennisliittoa oli perustamassa 1911 Wiborgs Lawntennisklubb. Viipurin NMKY perustettiin 1898 ja Viipurin NMKY:n urheilijat 1924.
Viipurilaisista urheilumiehistä Kalle Virtapohja kertoi ensin Pekka Kareesta. Hän oli viipurin maalaiskunnassa syntynyt urheilujohtaja, joka toimi erityisesti painonnoston parissa. Hän toimi painonnostoliiton puheenjohtajana sekä myös SVULin ja Olympiakomitean varapuheenjohtajana ja oli Münchenin 1972 olympiajoukkueen ylijohtajana.
Telinevoimistelussa Viipurin alueen urheilijat menestyivät hyvin. Los Angelesin 1932 olympialaisissa viidestä suomalaisedustajasta kolme oli viipurilaisia, Saksaa vastaan käydyssä maaottelussa 1935 kahdeksasta urheilijasta peräti viisi oli Viipurista.
Kelkkalan Kisailijoita edustivat Ale Saarvala ja Ilmari Pakarinen, jotka toivat joukkuekilpailun pronssia Berliinistä 1936, joukkueen kahdeksasta urheilijasta neljä oli Viipurista. Saarvala sai samoista kisoista henkilökohtaisen kilpailun kultaa ja Lontoossa 1948 joukkuekilpailun kultaa. Viipurista hän muutti Tampereelle ja myöhemmin Kanadaan. Pakarinen oli voittamassa myös jo Los Angelesissa 1932 joukkuekilpailun pronssia ja Viipurissa ennen sotia Pakarinen työskenteli vaatekauppiaana yhdessä nyrkkeilijä Valle Reskon kanssa (Herrain vaatehtimo Resko & Pakarinen).
Nyrkkeily olikin toinen laji, jossa viipurilaiset olivat vahvoilla, suurina tähtinä Valle Resko ja Sten Suvio. Viipurin Voimailijat oli vahva urheiluseura ja se pestasi tanskalaisen nyrkkeilyvalmentajan vuonna 1925. Valle Resko oli olympialaisissa 1928 ja 1948.
Viipurin Voimailijoista vuonna 1929 irtautui Viipurin Nyrkkeilijät erikoisseura. Vuonna 1935 maaottelussa Ruotsin Pelle Eklundia vastaan Suvio järjesti “Viipurin pamauksen” ja voitti. Hän sai myös olympiakultaa 1936.
Viipurin Voimailijoissa oli myös menestyksekkäitä painijoita. Emil Väre voitti olympiakultaa 1912 Tukholmassa ja 8 vuotta myöhemmin hän oli jo “vanha ja raihanainen “ painija, mutta sai olympiakultaa Antwerpenissä sopuottelussa niin ikään viipurilaista Taavi Tammista vastaan, joka jäi olympiahopealle.
Viipurin Voimailijoiden painisankareita oli myös Oskari Friman, joka sai kaksissa kisoissa (1920 Antwerpen ja 1924 Pariisi) olympiakultaa. Hänestä tuli valmentaja, hän oli valmentajan Ruotsissa ja Suomessa. Vuonna 1933 hän valmistautui paluuotteluun ja menehtyi sydänkohtaukseen.
Painoja oli nostettu jo 1890-luvulla, mutta painonnostosta tuli vasta 1930-luvulla tällainen nykyaikainen laji. Viipurin Painonnostajat perustettiin 1937 ja se järjesti Suomi-Viro maaottelun 1939. Tunnetuimpia urheilijoita oli Teodor Tauni, joka menetti henkensä talvisodassa. Seuran toiminnan loppuessa sodan vuoksi se oli Suomen suurin painonnostoseura. Viipurin Painonnostajien toimintaa jatkoi Lappeenrannan Painonnostajat.
Seuraavaksi Kalle Virtapohja siirtyi voimailusta toisenlaiseen urheiluun ja kertoi tenniksen suurmiehestä Johan Fredrik (Fred) Hackmanista. Hackamin yritys oli perustettu jo 1700-luvulla ja Fred toimi sen johtajana isänsä jalanjäljissä.
Fred Hackman toimi Wiborgs Lawntennisklubbin puheenjohtajana ja 1911 perustetussa Suomen Tennisliitossa sihteerinä ja myöhemmin puheenjohtajana. 1908 hän oli järjestämässä Suomen ensimmäistä kansainvälistä tenniskilpailua Viipurissa ja 1911 rakennuttamassa tennishallia Pantsarlahteen.
Hackamnin tarina liitttyy myös Viipurin kansainväliseti talvikisat 1910. Niissä poroajelu jäi pitämättä, koska siihen ei tullut yhtään poroa.
Hackman & Co:n palveluksessa aloitti työuransa muuan Väinö Pynninen, joka perusti 19-vuotiaana Viipurin Reippaan 1891. Viipurin ensimmäinen voimisteluesitys oli pidetty 1884 Huusniemessä. 1908 pidettiin Lontoon olympialaisissa Pynnisen johdolla Viipurin Reippaan voimistelunäytös.
Reipas oli hurja voimisteluseura, mutta paljon muutakin. Jalkapallo alkoi 1908 ja jääkiekko 1909. Myös jääpalloa, hiihtoa ja luistelua harrastettiin. Reipas toimi myös Jääkiekkoliiton perustajaseurana ja seura voitti ensimmäisen jääkiekon Suomen mestaruuden 1928.
Pelattiin Viipurissa pesäpalloakin. Viipurin Pallonlyöjät perustettiin 1926 ja seura voitti naisten mestaruuden 1934 ja miesten mestaruuden 1928.
Viimeisenä viipurilaisista urheilun suurhenkilöistä Kalle Virtapohja kertoi Lilli Vuorelasta. Hän oli voimistelunopettaja Sortavalasta ja oli perustamassa Sortavalan Naisvoimistelijoita. Vuonna 1911 hän siirtyi Viipuriin ja toimi 24 vuotta Viipurin Naisvoimistelijoiden puheenjohtajana.
Viipuri todella oli Suomen urheilun dynamo – monessa lajissa ja monen suurhenkilön ansiosta.
Teksti: Tomi Härmä, kuvat: Ari Huovinen