15 helmi Mitä tekoäly on, uhka vai mahdollisuus?
Kuukausikokous 15.2.2024
Kuukausikokouksen esitelmän piti Pamaus-veli, BDO:n Suomen strategia- ja transformaatiojohtaja Harri-Pekka Räty.
Tekoälyssä on kyse koneen kyvystä käyttää perinteisesti ihmiseen liitettyjä taitoja, kuten päättelyä, oppimista, suunnittelemista tai luomista. Arjessamme tekoälyratkaisut ovat näkymätön osa monia teknologiatuotteita, joita käytämme. Esimerkiksi tekoäly auttaa meitä erottamalla roskasähköpostit oikeista, auttamalla meitä navigoimaan eri paikkoihin tai suosittelemalla verkkokaupassa uusia tuotteita ostettavaksi.
Tekoälyt voidaan erotella heikkoihin, vahvoihin ja superälykkäisiin. Yksinkertaistettuna heikot tekoälyt kykenevät suorittamaan ennalta määrättyjä tehtäviä, esimerkiksi suurta julkista huomiota nauttivat suuret kielimallit, kuten ChatGPT ovat heikkoja tekoälyjä. Vahva tekoäly olisi kyvyiltään ihmistä vastaava – aidosti erilaisiin tehtäviin kykenevä ratkaisu, joka kuitenkin olisi osaamiseltaan ihmisen vertainen. Superälykkäät tekoälyt edustavat sitten tieteiskirjallisuudesta ja -elokuvista tuttua ihmistä älykkäämpä tasoa. Nykyiset tekoälyt – kuinka osaavilta vaikuttavatkaan – ovat kaikki heikkoja.
Neuroverkko on keskeinen tekoälyn maailmassa. Se jäljittelee matemaattisesti ihmisaivojen toimintaa ja sellaista käytetään osana useita nykyisiä ratkaisuja. Neuroverkko opetetaan tyypillisesti valtavalla määrällä dataa, jonka perusteella malli osaa ratkaista sille annetut ennalta määritellyt ongelmat. Tekoälyn yleistyessä elämän eri alueilla, kuten automaattisessa päätöksenteossa, niiden ominaisuuksista johtuva läpinäkymättömyys päätöksenteon perusteille muodostaa ongelman. Verkon toiminnasta tyypillisesti havainnoidaan syöte eli tieto, jota sille annetaan sekä lopputulema eri mallin tulos. Miksi verkko päätyy kulloiseenkin lopputulemaan, perustuu opetusaineistoon eikä ole ulkopuolisen havaittavissa.
Tekoälyratkaisut, kuten ChatGPT, ovat olleet merkittävässä määrin julkisessa keskustelussa erityisesti loppuvuodesta 2022. Niiden historia on kuitenkin merkittävästi pidempi. Tieteessä termi Artificial Intelligence on vakiintunut jo vuonna 1956 ja pohja alalle on luotu jo merkittävästi aikaisemmin. Ihminen on unelmoinut vähintäänkin satoja vuosia keinotekoisista älyistä tai koneista, joilla on ihmisen kyvykkyys.
Tulevaisuuteen katsoen voi ennakoida, että työelämä tulee muuttumaan. Osa ihmistyöstä korvautuu teknologialla, samaan aikaan uutta työtä syntyy ihmisille, jotka osaavat soveltaa tehokkaasti AI-ratkaisuja. Vallitseva optimismi tulee kokemaan vastaiskuja – kaikki teknologiaan kohdistuvat odotukset eivät tule lunastetuksi.
Tiivistyksenä voi todeta, että tekoälyratkaisut ovat olleet jo pitkään vaikuttamassa elämäämme, eivätkä ne tule vähenemään vaan päinvastoin. Vastoinkäymisiä tulee ja niistä huolimatta tärkeää on, että pyrimme ymmärtämään ja oppimaan omassa työssämme tekoälyn tehokasta käyttöä.
Teksti: Harri-Pekka Räty