16 helmi Ei Suomessa ole aina oltu surkeita
Kuukausikokous 16.2.2023
Helmikuun kuukausikokousesitelmän piti pääjohtaja Timo Ritakallio OP-ryhmästä.
Hän aloitti analysoimalla Suomen tilannetta muihin Pohjoismaihin ja totesi, että ollaan hävitty talousmaaottelussa muille pohjoismaille 100-0. Esimerkiksi naapuriimme verrattuna BKT henkeä kohti oli Suomessa vuosituhannen alussa lähellä Ruotsia, mutta nyt ero on kasvanut valtavaksi.
Kun myös suomalaisten varallisuus on jäänyt selvästi jälkeen muiden pohjoismaalaisten vaurastumisesta, hän esittikin kysymyksen: Pitäisikö miettiä mitä pitäisi tehdä toisin?
Ritakallio toteaa, että muut pohjoismaat on havahtuneet ajoissa väestön vanhenemiseen ja syntyvyyden laskuun. Meillä Suomessa väestö vanhenee nopeimmin Euroopassa. Tässä tilanteessa on vaikea saada talouskasvua aikaiseksi. Suomessa on puhuttu 10 vuotta, että tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa, mutta ei ole tehty asioita, joilla se saadaan aikaiseksi.
Olemme eläneet yli 10 vuotta yli varojemme. Julkisen talouden suunnitelma 4 vuodelle on tällä hetkellä 10-11 miljardia alijäämäinen, josta iso osa johtuu valtionvelan korkojen noususta. Joudumme ottamaan lisää lainaa maksamaan lainankorkoja. Jokainen ymmärtää, että tämä ei ole kestävää, Ritakallio huomautti. Ruotsin velkasuhde on alle 40 % BKT:sta, suomessa jo yli 70%.
Pitkästä aikaa on nähty myös inflaatio, joskin inflaation huippu jo häämöttää. Tähän Timo Ritakallio nosti kolme tekijää: polttonesteiden, ruuan ja energian hinnan nousun. Polttonesteiden hinta on tullut jo alaspäin, ruuan hinnan kasvukin on hidastumassa ja energian hintakin tuli alas.
On ollut keskustelua, miten energian hinnannousu kompensoidaan. Parempi tapa olisi ensin pohtia miten säästetään sähköä. Jos tällaisia kompensoidaan, niin se vaan kiihdyttää inflaatiota. On syntynyt sukupolvi, joka on elänyt aikaa, kun korot on olleet alhaalla, eivätkä ole varautuneet korkojen nousuun. Nopein euribor-korkojen nousu näyttäisi kuitenkin olevan ohi.
Suomen talouden näkymiä kun ajattelee niin tänä vuonna Suomen talous päättyy taantumaan, mutta taantuma on aika mieto, n. 0,5% miinukselle. Taantumasta tulee aika lyhyt. Taantuman jälkeen kuitenkin kaikki ennusteet viittaa, että talouskasvu on todella hidasta. Tämä hankaloittaa velan hoitamista ja tekee velan hoitamisen hankalammaksi.
Keskeistä on ymmärtää, että työssä olevien määrä supistuu, jos meille ei tule ulkomailta työtä tekevää väestöä.
Lopuksi pääjohtaja Timo Ritakallio muistutti, että ei me olla aina oltu surkeita, 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen oli hyvä, palkat nousivat hienosti, tuottavuus nousi kanssa.
Saman reseptin hän antoi myös tulevaisuuteen: ”Jos tuottavuus nousee, niin voidaan nostaa palkkoja.”
Teksti ja kuvat: Tomi Härmä
