Globalisaatio on kaksisuuntainen tie

Suomen vienti on pudonnut vuoden 2008 talouskriisiä edeltävästä ajasta huikeat – 18 %. Vaikka vientiluvuista siivottaisiin pois menetetty matkapuhelinliiketoiminta, Venäjän kaupan hiipuminen ja paperiteollisuuden vaikeudet, olisi pudotusta kuitenkin – 4 %, kun EU-maiden vienti on keskimäärinkasvanut samana ajanjaksona noussut + 37 %. Synkkä tilanne. Tahtomattakin Viipurin surullisen kuuluisa menettäminen ja Ali-Yrkön viittaus asiakkaiden mahdollisten tarpeiden kuuntelun sijaan uuden ajattelun korostamiseen Henry Fordin tapauksessa, eivät kuulostaneet tässä yhteydessä sattumilta.

Mitä on globalisaatio ja onko sillä jotakin tekemistä synkkien vientilukujen kanssa? Vuoden 1979 jälkeen silloin suljettuna pitämästämme maailmasta on tullut yli kolme miljardia ihmistä osaksi maailmantaloutta. Kiina, Intia ja Venäjä ovat käytännössä tuplanneet kuluttajat. Globalisaation määritelmiä on varmasti monia. Ali-Yrkkö lähestyi asiaa globalisaatiovirtojen kautta, joissa neljä elementtiä: tieto, ihmiset, pääoma sekä tuotteet ja palvelut liikkuvat maailmanlaajuisesti. Maailmanlaajuisen valtavan kysynnän ja globalisaatiovirtojen johdosta on vaikea pysyä mukana siinä, kuka tuotetta valmistaa ja kuka sen lopulta ostaa.

Kun Suomessa tšekkiläisestä teräksestä koottu moottori lopulta päätyy Saudi-Arabiaan, on siihen kasaamisvaiheessa liitetty Intiassa valmistettuja komponentteja, virolaiset käämit ja saksalainen pumppu, jonka valmistaja on moottorin ostanut ennen sen myyntiä edelleen Saudeihin. Monen valtion kansantalouden näkökulmasta katsoen on vaikeata löytää pelisääntöjä ja erityisesti seurantajärjestelmää sille, mihin maahan prosessin aikana tehdyt toimet kohdistetaan. Kyse on arvoketjusta, jota mitataan arvonlisää tarkastelemalla. Tuotetasolta yritystasolle, jolloin syntyy tuotteen myynnin yritykselle tuottaman liikevaihto, jonka pystyy siirtämään jalostusarvona suoraan BKT:hen.

Jalostusarvoon perustuva ajattelu noussee esille myös kansainvälisen verotuksen kehittämisessä tulevaisuudessa. Viimeaikaiset Panama-paljastukset ovat taas tuoneet esille kysymyksen yritysten harjoittamasta verokikkailusta siirtohinnoittelujen ja konsernin sisäisten siirtojen turvin. OECD:n tavoitteena on pyrkiä tätä siirtohinnoittelua suitsemaan niin, että oikeudenmukainen verotus ei myöskään vääristä kilpailua. Kun yritys näyttää voittonsa kotimaassaan – kuten peliyhtiö Supercell Suomessa – on sillä myös välitön vaikutus valtion BKT:hen.

Lääkkeitä Suomen viennin nostamiseksi on etsitty jo kauan. Kustannuskilpailukyky on valjastettu valtiontalouden veturiksi ja sillä on perusteltu myös yhteiskunnallisten pelisääntöjen viilaamista. Ali-Yrkkö kuitenkin korosti pikemminkin innovointia, kasvukilpailukykyä! Esimerkkinä Piilaakson koodarit tienaavat palkkatuloina noin kolme kertaa enemmän suomalaisiin kollegoihinsa verrattuna. Kustannuskilpailulla ei ole merkitystä, jos kasvukilpailukyky on kunnossa. Laskevilla markkinoilla ei auta kustannuskilpailukykyyn liittyviin seikkoihin puuttuminen, jos ollaan kaiken kaikkiaan väärillä markkinoilla.

Yhdeksi lääkkeeksi Ali-Yrkkö nimeää lisäarvon hankkimisen älykkyydestä. Esimerkkinä hän mainitsi Ponssen metsäkoneen, jossa on 41 anturia ja 1.000.000 riviä koodia: kone neuvoo kuljettajaa jo puun kaatovaiheessa pätkimään yksilölliset rungot oikean kokoisiksi jatkojalostustarpeen mukaan. Kannattaa kilpailla siellä, missä osaamista löytyy.

Vähittäiskaupan murros on ollut suuri. Verkkokauppa on muuttanut kilpailutilannetta radikaalisti. Läpi historian kauppa on ollut paikallista, kilpailu on ollut paikallista. Verkkokauppa on muuttanut kilpailutilanteen globaaliksi. Kivijalan kenkäkauppa kilpailee kansainvälisen jätin kanssa samoista asiakkaista. Suomalaiset verkkokaupat ovat vielä altavastaajina kilpailijoihinsa verrattuna. Kotimaisessa verkkokaupassa on keskimäärin kaksi kielivaihtoehtoa kuluttajille, kun ruotsalaisessa niitä on kuusi. Murrosvaiheessa on kuitenkin enemmän mahdollisuuksia kuin koskaan aiemmin. Myynti on kovaa työtä, mutta sen pitää lähteä liikkeelle yrityksistä itsestään. Valtiovallan keinot ovat vähissä. Globalisaatio tulee nähdä myös mahdollisuutena kasvattaa suomalaisten markkinoita. Meillä on yhtäläiset mahdollisuudet kilpailla vaikkapa milanolaisen kivijalkakenkäkaupan kanssa heidän lähimarkkinoillaan. Tilaisuuteen tulee tarttua, kun sellainen eteen tulee. Rohkeasti.

Teksti ja kuvat: Mikko Mikkola