Jokainen hoitaa oman leiviskänsä

Jokainen hoitaa oman leiviskänsä

Pamauksen päivän kuukausikokous aloitettiin Karjalaisten laululla noin 130 pamausveljen mieskuoron suoriutuessa komeasti heimolaulusta.

Talvisodan syttymisen vuosipäivänä esitelmän on pitänyt perinteisesti kenraali. Tänä vuonna tehtävään oli kutsuttu kenraaliluutnantti Kyösti Halonen.

Halonen toimii Puolustusvoimien sotatalouspäällikkönä ja kertoi asiantuntevasti Puolustusvoimien suorituskyvyn kehittämisestä tämän hetken suurimpien hankkeiden kautta.

Aluksi kenraaliluutnantti Halonen kertoi, miten kehitystyötä Puolustusvoimissa tehdään. Kehitysprojektien taustalla on arvio siitä mikä on uhkakuva noin 15-20 vuoden päästä. Tämän pohjalta on rakennettu tavoitetila miten vastata tuohon uhkakuvaan ja mitä Suomella pitäisi silloin olla käytössä.

Itse kehittämisohjelmat ovat 12 vuoden ohjelmia, jotka jaetaan neljän vuoden kehittämisaskeleiksi. Neljän vuoden sykli on hyvä senkin takia, että hallitus vaihtuu neljän vuoden välein ja näin kehittämisaskeleet linkittyvät hallitusohjelmiin.

 

Lyhyellä aikavälillä vuosittain Puolustusvoimien rahankäyttöä määritellään tarkemmin budjetin perustelumuistiossa. Puolustusvoimat pyrkii tukemaan puolustusministeriötä budjettien ja hallitusohjelmien valmistelussa ja se auttaa myös puolueita hallitusohjelmien laadinnassa tuottamalla tarvittavia taustatietoja.

Turvallisuustilanne lähialueilla

Tänä vuonna on erillisinä hankkeina julkaistu sekä hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko että erillinen asiantuntijoilta tilattu Nato-selvitys.

Kenraaliluutnantti Halonen valotti, että suomalaisia pidettiin jopa fossiileina, jotka kaivautuivat kylmän sodan juoksuhautoihin säilyttämällä suuren ja toimintakykyisen armeijan. Nyt parina viime vuonna on tullut onnittelijoita, että olemme pitäneet suorituskykymme yllä.

Venäjä on ilmoittanut useaan otteeseen modernisoivansa Suomen lähialueen joukkoja sekä kehittävänsä arktisen alueen toimintaansa. Tämä on kenraalin mukaan Naton viime aikojen kehitykseen peilaten luonnollista kehitystä.

Lähialueilla tapahtuu muutenkin paljon. Ruotsissa mietitään asevelvollisuuden palauttamista ainakin osittain. Samaan aikaan Nato-joukot ovat siirtyneet Baltian maihin ja paljon lisää materiaalia on tuotu lähialueille.

Halonen kuitenkin totesi, että jos itse ei kykene ratkomaan omia ongelmiaan, niin tuskin Natokaan niitä ratkoo. Jokainen hoitaa oman leiviskänsä.

Yksi suuri muutos on ollut yhteiskunnan kriisinsietokyvyn parantaminen. Vielä kylmän sodan aikana kuviteltiin, että sodan mahdollisesti syttyessä on runsaasti aikaa reagoida. Joukkojen valmiuteen saattamiseen kerrottiin menevän 5 päivää, mutta oikeasti täyteen valmiuteen olisi mennyt paljon pidempi aika.

Tänä päivänä reagointiaika on tunteja tai vuorokausia, joten siltä osin sodankäynti on myös muuttunut huomattavasti. Toinen suuri uhka on asevoimien yhdistäminen kybersodankäyntiin.

Kenraali piti hyvänä nykytilanteen huomioiden, että emme ole tehneet merkittäviä muutoksia turvallisuuspolitiikkaan.

Suomen turvallisuuspoliittinen ratkaisu tällä hetkellä

Huolimatta siitä että emme ole missään sotilasliitossa, niin toimintamme on varsin aktiivista. Kansainvälisissä harjoituksissa ja kriisinhallintaoperaatioissa on tarkoitus kehittää niitä valmiuksia, jotka ovat myös Suomen puolustukselle tärkeitä.

Ruotsin kansa Suomella on yhteistä harjoitustoimintaa lähes viikoittain. Ilmavoimat harjoittelevat usein maiden pohjoisosissa ja merivoimat tekevät myös aktiivista yhteistyötä säännöllisesti. Ensi vuonna on tarkoitus pitää myös ensimmäinen maavoimien yhteinen harjoitus.

Nato-harjoituksiin amerikkalaiset tuovat uusimman kalustonsa ja parhaan osaamisensa, joten ne ovat niin ikään kenraali Halosen mielestä hyviä tilaisuuksia suomalaisille päästä harjoittelemaan uusia asioita.

Yhtenä yhteistyömuotona kenraali vielä kertoi materiaalihankinnoista. Suomi voi nimittäin tällä hetkellä hankkia materiaaleja Naton hankintakanavan kautta. Tämän kanavan kautta myös suomalaiset yritykset voivat myydä materiaalia ulkomaille.

Suorituskyvyn kehittäminen

Tällä hetkellä näkymä suorituskyvyn kehittämisen tulevaisuuteen on positiivinen, kun Puolustusvoimat onnistui tasapainottamaan kulurakenteen puolustusvoimauudistuksessa. Kuitenkaan rauhanajan toimintamenot eivät riitä kaiken materiaalin kunnossapitoon.

Aiemmin on ollut sääntönä, että Puolustusvoimien kulut jakautuvat melko tasan kolmeen osaan: materiaaliin, toimintaan ja henkilöstökuluihin. Viime aikoina kuitenkin kulurakenne on muuttunut, koska materiaali on aiempaa kalliimpaa ja sen elinkaari on aiempaa pidempi.

Tällä hetkellä materiaalipuolelle meneekin noin puolet Puolustusvoimien kuluista, ja tästä noin puolet uushankintaan ja puolet olemassa olevan materiaalin ylläpitoon.

Viimeisten vuosien aikana on hankittu siis paljon uutta materiaalia. Esimerkkeinä hankinnoista ovat Hollannista hankitut raskaat raketinheittimet ja Leopard 2006 panssarivaunut. Maavoimien kalustosta suuri osa on hankittu käytettynä, joka sopii maavoimille hyvin, koska suuri osa on varastoituna. Varastoitua materiaaliakin kierrätetään käytössä koulutuksessa ja kertausharjoituksissa.

Sen sijaan meri- ja ilmavoimien pääkalusto on käytössä koko ajan ja materiaalista suuri osa on elinkaarensa päässä. Hankintalistalla merivoimissa onkin lähiaikoina miinalaivat ja ohjuslaiva ja ilmavoimilla on uusittavana ovat hävittäjät.

Aikanaan Hornet-kauppa avasi yhteydet Amerikkaan ja sieltä saatiin asejärjestelmä, joita ei ollut edes kaikilla Nato-maillakaan käytössä. Nyt ollaankin ison kysymyksen äärellä, mitä valitaan seuraavaksi: läheisin, eurooppalainen vai amerikkalainen vaihtoehto

Osaksi suorituskykyä kuuluu myös teollinen varautuminen, jossa Puolustusvoimat myös testaa tuotantovarauksia säännöllisesti. Teolliseen varautumiseen liittyy, että eräitä tukialueita on ulkoistettu. Strategisista kumppanuuksista kenraaliluutantti Kyösti Halonen mainitsi esimerkkinä Millogin (maavoimien kaluston ylläpito), Patrian (lentämiseen liittyvä huoltotoiminta) ja Nammon (tuottaa suurimman osan Puolustusvoimien ammuksista).

Esitelmän jälkeen pidettiin Seuran syyskokous, joka valitsi johtokuntaan kolmivuotiskaudelle 2017-2019 jatkamaan jäseniksi Olli Joensuun, Timo Pellikan ja Jyrki Tuovisen sekä varajäseniksi vuodelle 2017 Risto Mannisen, Tomi Tuovisen ja Simo Someran.

Teksti ja kuvat: Tomi Härmä

Tags: