Kaikki bisnes muuttuu softabisnekseksi

Kaikki bisnes muuttuu softabisnekseksi

Ohjelmisto- ja e-business ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha piti mielenkiintoisen toimialaesitelmän tammikuun kuukausikokouksessa. Rasmus Roihan pääviesti oli, että ohjelmistot ja ohjelmistokehitysosaaminen ei ole enää etäinen ATK-poikien juttu, vaan jokaisen yrityksen tulee kilpailukynsä ylläpitämiseksi ymmärtää ohjelmistobusineksen merkitys omalle liiketoiminalleen. Ja jokainen ala tulee olemaan ohjelmisto- ja datavetoinen, jos ei vielä ole.

Tällä hetkellä toimiala on 15 Mrd euron ala ja tietotekniikka on jo Suomen neljänneksi suurin vientiala. Ohjelmisto- ja IT-palvelualan liikevaihto vahvassa kasvussa, vuonna 2017 toimiala kasvoi 10,3% ja vuonna 2018 11,3%.  Alan vaikutus teollisuuden kilpailukykyyn ja kasvuun onkin kriittinen

Jo vuonna 2011 Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen ETLAn julkaiseman tutkimuksen mukaan ohjelmisto-osaamisella oli Suomen teollisuudelle tiedostettua huomattavasti suurempi merkitys. Teollisuusyritysten liikevaihdosta 39 miljardia euroa tulee tuotteista, jotka ovat riippuvaisia ohjelmistoista. Liikevaihtoihin ohjelmistot toivat tuolloin lisäarvoa yhteensä 17 miljardia euroa.

Roiha kertoi, että ohjelmistoyrityskartoituksen 2017 mukaan toimialalla työskenteli n. 53 500 henkilöä vuonna 2016. Kokonaisuudessaan toimialalle valmistuu vuodessa n. 1 100 tutkintoa yliopistoista, eli n. 2% uutta korkeakoulutettua henkilöä koko alan työntekijämäärään nähden. Kun ala kasvaa vuosittain yli 10% ja uutta korkeakoulututkinnon suorittaneita saadaan vain 2% verran, ei suurimmalla osalla uudesta työvoimasta ole ICT-alan korkeakoulututkintoa.

Tästä johtopäätöksenä on, että alalla on tuhansia henkilöitä itsekoulutettuja tai muilla tavoin osaamisensa hankkineita henkilöitä. Mikäli samanlainen tilanne olisi muilla toimialoilla, niin kuinka moni meistä istuisi työmatkalla itseoppineen lentokonerakentajan lentokoneeseen tai menisi lonkkaleikkaukseen itsekouluttautuneen kirurgin pöydälle?

Maapallolla tuotettiin 2019 enemmän dataa kuin koskaan aiempina tuhansina vuosina yhteensä. Vain puoli prosenttia siitä käytettiin järkevästi hyväksi. Tässä on tulevaisuuden suurin mahdollisuus myös Suomen taloudelle ja teollisuudelle. Seuraava suuri vallankumous onkin internetin ja tekoälyn tulo teollisuuteen, Rasmus Roiha kiteytti.

Teksti: Tomi Härmä, kuvat: Pentti Paalu

Tags: