Katsaus ulkopoliittiseen tilanteeseen

Katsaus ulkopoliittiseen tilanteeseen

Kokousesitelmän pitäjäksi oli kutsuttu kansanedustaja Antti Kaikkonen. Antti itsekin on pamausveli ja oli ensimmäistä kertaa kuukausikokouksessa. Muiden ensikertalaisten tavoin hän kertoi karjalaisista juuristaan Pyhäjärvellä, josta hänen isoisänsä oli kotoisin.

Kokousesitelmässään kansanedustaja Kaikkonen kävi monipuolisesti läpi maailman tilanteita ja niiden heijastuksia Suomeen.

Yhdysvaltain presidentinvaalit on juuri nyt ajankohtaisimpia aiheita. Kaikkonen toivoi, ettei suomalainen vaalikampanjointi mene samaan suuntaan kuin Yhdysvalloissa, jossa on nyt aiempia vaaleja voimakkaampi vastakkainasettelu. Lopputulosta ei voi vielä tietää, mutta tiettyjä muutoksia

Yhdysvaltojen politiikassa varmasti tulee, koska molemmilla ehdokkailla on samalaista ajatusta, että Eurooppa saisi ottaa enemmän vastuuta omista asioistaan ja toivetta että USAn joukkoja olisi Euroopassa vähemmän.

Euroopasta kansanedustaja nosti esiin Brexitin, joka toteutuu, mutta kestää varmasti vähintään kaksi vuotta. Iso-Britannia on Euroopan suurin sotilasvoima ja Anti Kaikkonen ehdotti, että selvitettäisiin voisiko EU jatkaa yhteistyötä turvallisuuspolitiikan saralla jatkossakin Iso-Britannian kanssa. Toisena Euroopan lähitulevaisuuden turvallisuutta uhkaavana asiana Kaikkonen nosti esiin äärioikeiston ja populismin nousun.

Venäjän poliittinen tilanne näyttää muuttuneen niin, että heillä on haluja palata suurvalta-asemaan. Kaikkonen kertoi, että Krimillä ja Itä-Ukrainassa ei ole päästy eteenpäin rauhansopimuksen mukaisesti. Hän muistutti, että Suomella on intressi ratkoa asiaa erityisesti pakotteiden ja vastapakotteiden takia.

Terrorismi-ilmiö ja ääriliikehdintä ovat lisääntyneet ja näyttää että se on alkanut näkyä jo ihmisten käyttäytymisessä mm. matkailun osalta. Kaikkonen avasi, että yhtenä asiana taustalla on Euroopan nuorison työttömyys, jota ei ole tähän mennessä otettu riittävän vakavasti.

Ajankohtaisena asiana Kaikkonen nosti Mosulin takaisinvaltaamisen ISISiltä. Suomen kannalta tämä on mielenkiintoinen asia, koska Mosulin lähellä Erbilissä on satakunta suomalaista kouluttajaa kouluttamassa ISISin vastaisia taistelijoita. Kaikkonen arvioi, että lähiaikojen riskinä on, että ISIS saattaa tehdä uusia terrori-iskuja Euroopassa ja kääntämään näin huomion muualle. Näin uskontoa väärinkäyttämällä saadaan porukkaa liikehtimään länttä vastaan.

Pakolaistilanne on ollut iso asia koko Euroopassa. Arvio suomeen tulleista turvapaikanhakijoista on, että yksi kolmasosa saa jäädä Suomeen. Suomen kannalta olisi parasta, jos tilanne lähtömaissa rauhoittuisi, eikä olisi tarve lähteä etsimään toiselle puolelle Eurooppaa turvaa. Kansainvälisen yhteisön tulisikin saada tilanne rauhoitettua. Mosul on tässäkin keskiössä ja jos tilanne kärjistyy, niin sieltäkin voi lähteä satojatuhansia pakolaisia liikkeelle. Pakolaiskysymyksen takia Turkki on keskeinen kumppani EUlle ja tärkeää on, että sopimus siitä, että pakolaiset jäävät Turkkiin saataisiin pidettyä voimassa.

Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko. Siinä EU-politiikkaan sitoudutaan, mutta Venäjän kanssa pyritään pitämään keskusteluyhteydet auki.

Lähiaikoina on tavoitteena tiivistää yhteistyötä myös voimakkaasti puolustuspolitiikassa Ruotsin kanssa ja muutenkin pohjoismaista puolustusyhteistyötä tiivistetään. Myös Iso- Britannian ja Yhdysvaltojen kanssa on tehty kesällä sopimukset yhteistyön jatkamisesta ja tiivistämisestä.

Yleisökysymykseen liittymisestä NATOon kansanedustaja Kaikkonen vastasi, että ei usko ainakaan nykyisen hallituksen aikana asiasta tulevan uusia arvioita eikä kansanäänestystä.

Kokouksen aluksi Lallukka-säätiön puheenjohtaja Jorma Hämäläinen kertoi Lallukan taiteilijakodin saneerauksesta. Tällä hetkellä avustuksia on saatu remonttiin kerättyä 2,3 miljoonaa euroa ja tällä hetkellä säätiön osuudeksi on jäämässä 1,4 miljoonaa euroa. Pamauksen johtokunta esittää syyskokoukselle Lallukan talon saneeraukseen merkittävää avustusta.

Tags: