Maanpuolustustahto on Suomessa maailman huipputasolla

Maanpuolustustahto on Suomessa maailman huipputasolla

Talvisodan syttymisen päivän kokous aloitettiin Karjalaisten laululla, jota säesti pamausveli, professori Reijo Pajamo. Laulun jälkeen puheenjohtaja Olli Joensuu aloitti kokouksen toivottamalla hyvää Pamauksen päivää. 

Virallisen syyskokouksen juhlapuhujana oli pamausveli, puolustusministeri Antti Kaikkonen. Hän kertoi ajankohtaisesta turvallisuustilanteesta. 

Puheenjohtaja Olli Joensuu (vas.), puolustusministeri Antti Kaikkonen ja kerhomestari Ari Huovinen
Kuvassa puheenjohtaja Olli Joensuu (vas.), puolustusministeri Antti Kaikkonen ja kerhomestari Ari Huovinen

Tänään on kulunut 83 vuotta talvisodan syttymisestä ja sodan kauhut ovat jälleen palanneet Eurooppaan. Tuliko tämä yllätyksenä, kyllä ja ei, puolustusministeri aloitti.

Hän lainasi vuoden 20021 syksyllä hyväksyttyä Puolustusselontekoa: 

Venäjä on osoittanut kykynsä käyttää koordinoidusti laajaa keinovalikoimaa, jossa sotilaallisella voimalla on edelleen keskeinen osa. Venäjä on liittänyt Krimin laittomasti itseensä ja ylläpitänyt aloittamaansa konfliktia Itä-Ukrainassa. Keväällä 2021 Venäjä keskitti vahvan sotilaallisen voiman Krimille ja Ukrainan rajalle. Venäjän toiminta muun muassa Georgiassa, Ukrainassa ja Syyriassa osoittaa, että sen kynnys sotilaallisen voimankäyttöön ja sillä painostamiseen poliittisten päämäärien tavoittelemiseksi on madaltunut.

Harva pystyi ennustamaan mitä tapahtui vajaa 5 kuukautta sen jälkeen. Tälläkin hetkellä jatkuva hyökkäys on hallinnut mediatilaa, mutta myös valtionjohdon työjärjestystä nyt reilun 9 kk ajan. Sodan myötä asioiden tärkeysjärjestys on mennyt uusiksi. Turvallisuustilanne on vakavampi Euroopassa kuin vuosikymmeniin.

Suomen näkökulmasta on tärkeää, että länsimaat ovat olleet lujasti Ukrainan tukena ja pitäneet kiinni siitä perusperiaatteista, että jokainen saa päättää itse omasta tulevaisuudestaan. Länsi on olut poikkeuksellisen yhtenäinen, Ukrainaa on tuettu monin eri tavoin, taloudellisesti, humanitaarisesti ja sotilaallisesti. Suomi on ollut mukana näissä talkoissa omalta osaltaan. Tulemme tätä tukea jatkossakin antamaan, Kaikkonen korosti.

Mikä on ukrainan sodan ratkaisu, mihin tämä murhenäytelmä päättyy? Tarvitaan jonkinlainen sotilaallinen ratkaisu ennen kuin rauhanneuvotteluissa voidaan edetä. Lisäksi tarvitaan luottamusta osapuolten välille, ja siihen on matkaa. Mitään nopeaa ratkaisua sodalle ei tällä hetkellä ole.

Me olemme Suomessa tehneet omat johtopäätöksemme. Laajan poliittisen keskustelun ja kansalliskeskustelun jälkeen päätettiin liittyä Natoon ja tuki päätökselle oli hyvin vahva. Päätös on historiallinen omassa historiassamme sekä Euroopan historian tasolla.

Vaikka Ukrainassa soditaan, niin on hyvä muistaa, että Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu mitään välitöntä sotilaallista uhkaa.

Euroopassakin on laajasti herätty turvallisuustilanteen muutokseen. Onneksi Suomen puolustusta on kehitetty systemaattisesti vuodesta toiseen. Kylmän sodan päättymisen jälkeen elettiin Euroopassa toiveikasta aikaa ja aika moni maa ajoi alas omaa puolustuskykyään. Suomi ei näin tehnyt vaan piti kiinni asevelvollisuusarmeijasta, perusteet pidettiin kunnossa. Tänä päivänä voimme sanoa, että ne olivat oikeita ratkaisuja. Puolustuskykymme on eurooppalaisittain vahvalla tasolla.

Ukrainassa käytävä sota on osoittanut puolustuksemme perusperiaatteet oikeiksi. Puolustusjärjestelmän kehittäminen 2030-luvulle tultaessa on jo nyt nähtävissä. Eräs merkittävä päätös tehtiin viime joulukuussa kun teimme päätöksen hankkia 64 kappale F35-hävittäjiä.  Myös ilmatorjunnan kehittämiseen on tehty investointeja.

Kun keväällä tehtiin päätös hakea Naton jäsenyyttä, niin tehtiin samalla myös päätös lisäinvestoinneista puolustusmenoihin, jotka vahvistavat ilmatorjuntaa, panssaritorjuntaa ja kertausharjoitusten määrää.

Koko maan puolustaminen perusutu laajaan reserviin. Reservin osaamisesta tulee pitää huolta ja näin todella tehdäänkin. Puolustuskykymme pohjautuu siihen, että on vahva maanpuoulustahto. Suomessa se on kovalla tasolla. Se on aivan maailman huipputasolla.

Teksti: Tomi Härmä, kuvat Ari Huovinen