Olemme parhaassa valmiudessa vuosikymmeniin

Olemme parhaassa valmiudessa vuosikymmeniin

Pamauksen päivän esitelmän pitäjäksi oli kutsuttu puolustusvoimien strategiapäällikkö, kenraaliluutnantti Kim Jäämeri. Hän kertoi salintäydelle yleisölle monipuolisesti puolustusvoimien kehittämisestä, erityisesti valmiuden nykytilasta sekä lähitulevaisuuden näkymistä.

Viime vuonna valmistunut puolustusselonteko on vaikuttanut paljon puolustusvoimien kehittämiseen ja eduskunta on muutenkin tekemässä monia puolustusta kehittäviä päätöksiä tällä vaalikaudella liittyen mm. maanhankintaan, kaksoiskansalaisuuteen ja lennokkeihin liittyviin uhkiin. Puolustusvoimat, rajavartiolaitos ja poliisi ovat saaneet myös uusia valtuuksia. Kaiken tämän takia puolustusvoimien kehityksessä puhaltavatkin uudet tuulet, kenraali Jäämeri kiteytti.

Puolustusvoimien kehittämisessä toimintaympäristö on keskeinen lähtökohta. Toimintaympäristön muutoksia seurataan sotilastiedustelulla, jossa Suomen osaaminen on hyvää ja sitä arvostetaan myös kansainvälisesti.  Toimintaympäristössä on tapahtunut viime vuosina paljon muutoksia ja lisäksi puolustusvoimien tehtäviin on lisätty kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen.

Yhtenä kehityksen painopisteenä on viime aikoina ollut sodan ajan joukkojen vahvuuden nosto, joka on saatu aikaan mm. uudelleen joukkojen tehtäviä järjestelemällä. Tällä hetkellä joukkojen vahvuus on 280 000 ja näihin jokaiseen tehtävään on nimi, osoite ja varusteet olemassa. Vahvuus on suurempi kuin kaikkien pohjoismaiden yhteenlaskettu vahvuus ja suurempi kuin Saksan vahvuus. Kenraali vielä korosti, että tämä on siis koulutettu ja varusteltu vahvuus.

Toisena painopisteenä on kaikkien puolustushaarojen valmiuden kehittäminen. Valmius kokonaisuudessaan on nyt paremmassa valmiudessa kuin kymmeniin vuosiin. Esimerkiksi alueellisen koskemattomuuden turvaamis- ja hyökkäyksen torjuntakyvyn parantamiseen on luotu uusia toimintamalleja, koska tulevaisuudessa tarvitaan nopeampaa valmiutta. Tätä varten on perustettu henkilökunnan ja varusmiesten valmiusyksiköt, jotka ovat valmiita lähtemään heti tilanteen vaatiessa.

Käytöstä poistuvien suorituskykyjen korvaaminen on luonnollisesti suurta yleisöä kiinnostava asia, koska hankinnat ovat yleensä kokoluokaltaan suuria. Kehittämistä on jaksotettava käytettävissä olevan rahan mukaan ja viime vuosina on hankittu mm. uudet taistelupanssarivaunut Hollannista ja täsmähakeutuvia ammuksia sekä tykkejä panssarivaunualustalla.

Vuosina 2021-2025 merivoimiin rakennetaan uusi alusluokka, nykyaikaiset, suorituskykyiset ja selviytymiskykyiset neljä uutta korvettia.

Myös F-18-hävittäjien korvaaminen on aloitettu tietopyynnöillä ja nyt käynnissä ovat tarjouspyyntökierrokset. Tavoitteena on tehdä hankinnasta esitys hallitukselle 2021 ja tehdä korvaushankinnat 2025 alkaen.

2030-luku on jo suunnittelupöydällä, jolloin vuorossa on maavoimien uudistaminen vastaamaan turvallisuusympäristön kehitystä.

Esityksensä lopussa kenraali Jäämeri avasi kiinnostavasti tulevaa teknologiakehitystä. Uusia kehittämisen alueita on valtavasti, joissa suomalaisten täytyy olla mukana. Hän kertoi, että puolustusvoimat ei keskity mihinkään teknologiaan yksistään vaan kaikkia pitää seurata. Tekoäly tulee esimerkiksi sekä lisäämän automatisoitua päätöksentekoa, mutta samalla luo kilpailua siitä kenellä on parhaat kyvykkyydet.

Uudenlaiset teknologiat myös vaikeuttavat torjuntaa, esim. hypersooniset aseet, jotka lentävät valtavalla nopeudella ilman ballistista lentorataa, ovat vaikeita tai mahdottomia torjua. Robotiikka, miehittämättömät laitteet ja parviaseet, esim. lennokkiparvet, luovat uudet haasteet torjunnalle, jolloin torjuntaan tarvittavat laitteet voivat olla kalliimpia kuin se mitä torjutaan.

Laserkeilaus ja hyperspektrikuvaus taas tuovat uudet haasteet joukkojen suojaamiselle ja miniatyrisaatio sekä asioiden internet mahdollistavat paikantamisen kaikkialla, kunhan satelliitit toimivat. Avaruusteknologia onkin yksi tärkeä osa-alue, miten vähentää haavoittuvuutta hajauttamalla riippuvuutta satelliittijärjestelmistä.

Lopuksi strategiapäällikkö kenraaliluutnantti Kim Jäämeri muistutti, että kaikesta teknologisesta kehityksestä huolimatta keskeistä on asevelvollisuuden kehittäminen. Suomea ei pysty puolustamaan millään muulla tavalla kuin asevelvollisuudella ja reservillä.

Teksti: Tomi Härmä, kuvat: Pentti Paalu

Tags: