Suomen ei tulisi tehdä Ruotsin virheitä

Suomen ei tulisi tehdä Ruotsin virheitä

Maaliskuun kuukausikokousesitelmän piti Suomen Tukholman suurlähettiläs Liisa Talonpoika. Hän on pitkän linjan diplomaatti ja siirtyi nykyiseen asemapaikkaansa keväällä 2018. Suurlähettiläs avasi kiinnostavasti huomioitaan, siitä miten ruotsalaiset eroavat suomalaisista ja lisäksi kuulimme Ruotsin ajankohtaisesta poliittisesta tilanteesta.

Ruotsin viimeaikaisia tapahtumia on leimannut valtiopäivävaalit ja vaikeudet saada hallitus kasaan. Ruotsissa on totuttu muodostamaan hallitus perinteisesti blokkipolitiikalla, jolloin riittää, että enemmistö ei ole pääministerin valintaa vastaan. Vaalitulos kuitenkin muutti Ruotsin poliittista kenttää niin paljon, että perinteinen blokkipolitiikka ei enää toimi.

Vaalien jälkeen luottamus politiikkaan on Ruotsissa laskenut ja puolet uskoo, että hallituksesta tulee heikko ja huono Ruotsin kannalta. Saman verran uskoo, että hallitus hajoaa ennen 2022 vaaleja.

Tammikuun sopimuksessa hallituspuolueiden sekä keskustan ja liberaalien kanssa päätettiin isosta joukosta selvityksiä ja komiteoita, laskutavasta riippuen yli 30. Pelkona onkin nyt hautautuvatko uudistukset näihin ja ehtiikö hallitus toteuttaa ajattelemansa uudistukset.

Vaikka tammikuun sopimuksessa päätettiin päälinjat, niin varsinaisista budjettineuvotteluista suurlähettiläs ennustaa haastava harjoitusta.

Kaiken kaikkiaan Ruotsin vaaleissa ja politiikassa painopisteinä ovat olleet feministinen ulkopolitiikka eli yleisesti naiset ja lapset sekä ihmisoikeudet ja demokratia.

Perinteinen ulkopolitiikka ei niinkään ole ollut keskustelussa, mutta Ruotsi on hieman aiempaa aktiivisempi EUn ulko-. puolustus- ja turvallisuuspolitiikassa. Myös Venäjän linja on Liisa Talonpojan mielestä hieman pehmentynyt, pyritään löytämään kontakteja Venäjään monen vuoden tauon jälkeen.

Vaikka Ruotsilla menee hyvin, niin talouden kasvuvauhti on hiipunut. Suurlähettiläs Liisa Talonpoika kertoikin, että suomalainen hieman melankolinen mieliala on lisääntynyt myös Ruotsissa.

Toisaalta hän myös kertoi, että suomalaiset voisivat ottaa mallia ruotsalaisilta positiivisen palautteen antamisessa ja kannustamisessa. Myöskään virheiden tekemistä ei pidetä Ruotsissa niin pahana kuin Suomessa. Uskalletaan ottaa riskejä enemmän.

Yleisesti ruotsalaisessa yhteiskunnassa on tehty jo paljon uudistuksia, joista suurlähettiläs Talonpoika kehottaa suomalaisia ottamaan oppia, ettei samoja virheitä toisteta ja onnistumisista voidaan ottaa oppia.

Työelämässä haetaan lisää joustavuutta irtisanomisiin, tällä hetkellä viimeisenä tullut irtisanotaan. Työnvälitys ei Ruotsissa toimi ja lopetetaan kokonaan ja järjestetään jatkossa ulkoistettuna.

Esimerkiksi terveydenhoito on katastrofaalisen kritisoitu. Hoitojonojen lyhennys on luvattu ja fokuksessa ovat kroonisesti sairaat ja perussairaanhoito. Liisa Talonpoika toivookin, että tähän on haettu kaikki oppi Ruotsista, että mikä toimii ja mikä ei toimi.

Ympäristön osalta Ruotsissa on lentovero ja bensiiniautojen myyntikielto on yksi selvitettävistä asioista. Tavoitteena on hiilineutraalius 2045.

Turvallisuuteen on myös satsattu, poliisien määrää ja valtuuksia on lisätty. Ongelma poliisien, palomiesten ja opettajien osalta on, että virkoja ei saada täytettyä. Koulutuspaikatkin jäävät täyttämättä ja työvoimaa pyritään löytämään Pohjanmaalta.

Suomi-ruotsi-yhteistyöhön suurlähettiläs Liisa Talonpoika toivoo enemmän nuoria mukaan, koska nuoremmat sukupolvet eivät tiedä Suomesta paljonkaan. Lisää kiinnostusta ja tietämystä tarvitaan. Pohjaa kuitenkin on, kun Ruotsissa on n. 700 000 suomalaistaustaista henkilöä.

Teksti ja kuvat: Tomi Härmä

Tags: