Suomen talous selvinnyt yllättävän hyvin

Talous elpyi kesällä verrattain nopeasti kevään romahduksesta. Pandemia tuli shokkina, mutta siihen reagoitiin nopeasti mikä on auttanut yrityksiä. Nykyisen tapaista nopeaa seurantaa ei ollut vielä 90-luvulla, Heiskanen vertaili.

Vaikka finanssikriisi oli tekeillä, keskuspankit toimivat nopeasti. Pankkien datatiedostot ja maksukorttitiedot näyttävät reaaliajassa mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Kevään jälkeen esimerkiksi liikkumisten määrät putosivat jopa 70 prosenttia normaalista ja kulutus väheni, mutta nousu lähti vähitellen käyntiin. Syksymmällä ilmapiiri kävi varovaisemmaksi ja elpyminen jatkui verkkaisesti epävarmoissa merkeissä.

-Talouden isossa kuvassa tulee mieleen finanssikriisin aikainen kylpyammekuvaus. Valutaan alaspäin ja luiskahdetaan viemäriin ja sitten tulee palautumisvaihe pohjilta. Nousut ja vaihtelut ovat äärimmäisen suuria, mutta Suomessa vaihtelut ovat loivempia ja rahoitusmarkkinat rauhallisempia moniin muihin maihin verrattuna. Valtiot velkaantuvat ja reaalikorot ovat matalalla. Mutta ikuisesti ei olla nollakorkomaailmassa, Heiskanenmuistutti.

-Suomen taloudessa odotetaan vuonna 2021 jopa viiden prosentin kasvua joissakin kvartaaleissa. Meillä ei juurikaan elvytetä eikä lisätä menoja, mutta tässä tilanteessa on toimittu toisin. Julkinen velka alkaa kasvamaan jos mitään ei tehdä. Tällöin talous ei ole kestävällä pohjalla. Edellisen hallituksen aikana tilannetta saatiin jonkin verran korjattua, Heiskanen huomautti.

Nousukausi tulee arvioiden mukaan olemaan hitaampi edellisiin nousukausiin verrattuna, eikä hyvin vahvaan kasvuun ole todennäköisesti mahdollisuuksia.

-Kriisit ja taantumat muuttavat yhteiskuntaa ja muutokset vauhdittuvat. Etukäteen on yllättävän vaikeata huomata muutoksia. Oikealla tavalla reagoineet ja strategioitaan muuttaneet firmat menestyvät. Nyt pitää miettiä pidemmän aikavälin tilannetta. Rahamarkkinat vakautuvat emmekä povaa konkurssiaaltoa.

-80-luvulla appiukko opasti, että aina pitää ottaa velkaa, Heiskanen totesi, ja sai kuulijat hymyilemään.

-Olen optimistinen luonne, enkä ole niin huolissani akuutista tilanteesta. Toivon että löytyy viisaita päätöksiä ja mietitään pidempää aikaväliä miten saadaan talous nousuun. Vilkkaassa keskustelussa sivuttiin yritysten toimintaedellytyksiä, Yhdysvaltain presidentinvaaleja, Kiinan tilannetta, Brexitiä ja monia muitakin aiheita.

-Sinisilmäisyyden aika on haihtunut, olemme kylmässä poliittisessa maailmassa. Kiinan vaikutus tulee kasvamaan taloudellisesti sekä poliittisesti, eikä enää ole pelkkää Yhdysvaltain voittokulkua. Brexit on fakta ja tapahtunut tosiasia. Neuvottelut ovat kovia ja kaupan kanssa voi olla vaikeuksia. Myös Irlannin kysymys on vaikea, Heiskanen niputti isoja kysymyksiä.

Lokakuun kuukausikokouksen tietoiskun esitti Helsingin Suomalaisen Klubin puheenjohtaja, insinöörineuvos Matti Viljanen. Hän kertoi, että 1876 perustetun klubin toimintalinja ja arvomaailma on ”suomalaisuuden puolesta ajan hengessä, perinteitä kunnioittaen ja
tulevaisuuteen tähdäten”. Suomen itsenäisyysjulistuksen 11 allekirjoittajasta 7 oli Suomalaisen Klubin jäseniä.

Yhdistyksen tiloissa on perustettu mm. Kansallisteatteri, suomenkielisiä lukioita sekä monia yrityksiä. Klubin jäsenmäärä oli vuoden alussa 3098. 1876-1925 jäseniä oli noin 100. Vuosina 2006- 2010 klubiin liittyi noin 1050 uutta jäsentä. Mainittakoon, että Pamaus-seura (perustettu 1891) oli 1800-luvun lopulla yhteistoiminnassa Viipurin Suomalaisen Klubin kanssa. Jälkimmäisen säännöt oli vahvistettu 1887.

Helsingin Suomalainen Klubi omistaa toimitalon kaupungin keskustassa. Noin puolet klubitoiminnan rahoituksesta tulee klubitalon tuotoista, neljännes jäsenmaksuista ja toinen neljännes ravintolatuotoista.

Karjalatalossa perinteisesti järjestetty Pamauksen kuukausikokous oli eräälla tavalla historiallinen. Koronatilanteen varovaisuudesta johtuen tavanomaista pienempi osanottajajoukko, noin 40 jäsentä, oli varustautunut kasvomaskeilla. Turvallisuus ennen kaikkea.

Teksti ja kuvat: Reijo Suikki