15 loka Suomi on vankka peruskallio
Marraskuun kuukausikokouksen kokousesitelmän pitäjäksi olimme saaneet kenraalimajuri Vesa Virtasen aiheenaan Suomen puolustuksen kehittäminen, josta hän kertoi tuoreen valtioneuvoston puolustusselonteon perusteella.
Kenraali kertoi, että Puolustusvoimien syksy on ollut melkoinen supersyksy. Sitä on värittänyt kolme tapahtumaa eli valtioneuvoston tekemä puolustusselonteko, joka on nyt eduskunnan käsittelyssä, marraskuun lopussa julkaistava parlamentaarisen komitean mietintö asevelvollisuudesta sekä tietysti Hornetien korvaamiskysymys, josta valtion ylin johto tekee päätöksen vuoden 2021 aikana.
Lars Björknäs on tehnyt suuren osan urastaan yritysjärjestelyjen parissa, leipätyönään yrityskauppaan liittyvät due dilligence -tutkimukset.
Yleisesti hän koki, että Suomen osalta erityisesti infra on kullanarvoinen, Suomea voisi ajatella vankkana peruskalliona.
Esimerkkinä hän käytti energiasektoria, jossa sähkönjakelua pidetään stabiilina ja kaukolämpölaitoksetkin ovat stabiileja vaikka tulossa onkin muutoksia turpeen vuoksi.
Näin ollen ne ovat kiinnostavia sijoituskohteita. Puhuja kysyi yleisöltä, onko tämä hyvä asia, ja jatkoi että hänen mielestään se on hyvä asia. Yrityskaupoilla ja yksityistämällä kunnallisiin laitoksiin tulee uudenlaista osaamista ja ne joutuvat kehittämään osaamistaan. Mutta yksityisen rahan tavoite on totta kai tehdä omistajille voittoa.
Innovaatioiden ja start-upien osalta Lars Björklund pohti, että ollaanko myyty yrityksiä ulkomaille liian aikaisin?
Aika aikaisessa vaiheessa on tullut sisään venture capital-sijoittaja, joten omistamista valuu ulos. Näin matalammalla valuaatiolla siirtyy jo aiemmin ja kysymys on, että olisiko meillä ollut kyky kehittää itse yrityksiä pidemmälle? Venture capitalist -sijoittajat tuovat rahaa ja hallituspaikoilla osaamista suomalaisen hyvän insinööri- ja asiantuntijataidon rinnalle.
Tällä hetkellä markkinoilta löytyy paljon pääomaa, jotka etsii ideoita. Ja Suomen kykykin on pikku hiljaa kehittynyt keksimään ideoita.
Lars Björknäs vastasi omaan pohdintaansa, että on silti valmis sanomaan, että suomalaisia yrityksiä on myyty liian aikaisin. Jossain vaiheessa meidän täytyy liittoutua, mutta nyt ehkä vähän liian aikaisin. Tarvittaisiin uusia Wärtsilän kaltaisia yrityksiä.
Esityksessään hän pohti myös tytäryhtiötaloutta ja usein ongelma on se, että päätöksenteko siirtyy Suomesta ulos. Tästä moni kuulijakin oli samaa mieltä. Hän pohti, että ollaanko me ostettu riittävän rohkeasti ulkomailta. Lars Björknäs kuitenkin muistutti, että onnistumisiakin Suomessa on kuten esim. kuten Kone.
Lopuksi partner Lars Björknäs muistutti uudelleen, että sijoittajat uskovat edelleen maahamme, Suomi on vankkaa peruskalliota.
Teksti: Tomi Härmä, kuvat: Ari Huovinen