Totalisaattorista, pajatsosta ja tippaamisesta virtuaalivetoihin

Helmikuun kuukausikokouksessa Veikkauksesta oli esitelmöimässä Pamauksen varapuheenjohtaja, Veikkauksen sidosryhmäpäällikkö Olli Joensuu. Aihe oli ajankohtainen, koska rahapelaaminen Suomessa täytti juuri 90 vuotta. Ensimmäiset toto-ravit järjestettiin Helsingin Pohjoissataman jäällä 1928.  Totalisaattorin Olli kertoi tarkoittavan yleisesti muuttuvakertoimisia pelejä.

Pajatsot puolestaan kehitettiin Saksassa ja se oli ensimmäinen suomalaisten rahapeliautomaatti 1920-luvulla. Vahvemmin pajatsot tulivat 1938, jolloin perustettiin Raha-automaattiyhdistys. Viimeiset pajatsot poistuivat käytöstä vasta kolme vuotta sitten.

1940 perustettiin Oy Tippaustoimisto Ab joka myöhemmin muutettiin Veikkaukseksi.

Tässä kiteytyykin uuden Veikkauksen historia hyvin, kun vuoden 2017 alusta Fintoto, Raha-automaattiyhdistys ja Veikkaus yhdistyivät.

Veikkaus jakaa pelit nykyään kolmeen ryhmään: harrastuspeleihin, haaveilupeleihin ja jännityspeleihin niiden luonteen mukaan.  Eniten pelikatetta Veikkaukselle tuovat raha-automaatit, sitten Lotto, Keno, Pitkäveto ja erityisesti suomalaisten suomalaisten suosiossa oleva Eurojackpot.

Pelaaminen ja pelit digitalisoituvat vauhdilla, uutena pelimuotona on virtuaalivedot. Esimerkkinä Olli kertoi uudesta hevospelistä, jossa hevoset eivät koskaan väsy eli tietokonepelistä, jonka tapahtumat on etukäteen arvottu. Tämän uuden pelimuodon on mahdollistanut uusi arpajaislaki.

Digitalisaatio näkyy muutenkin, veikkaus.fi on suomen suurin kuluttajaverkkokauppa ja tavoitteena on nostaa tunnistautuvaa pelaamista myös muualla, n. 40,6 % pelaa nyt tunnistautuneesti ja 40,2 prosenttia jo digitaalisissa kanavissa.

Veikkaus on olemassa avustuksensaajia varten

Veikkauksen liikevaihto oli viime vuona 3,2 mrd. euroa. Käytännössä pelatun rahan määrä oli yhteensä 12 miljardia euroa, mutta raha-automaattien osalta mukaan liikevaihtoon lasketaan vain tuotto. Pelikate on n. 1,8 mrd euroa, josta tuloutetaan valtiolle n. 1,3 mrd euroa ja edelleen edunsaajille yli miljardi euroa.

Suurin edunsaaja on sosiaali- ja terveysjärjestöt 342 meur, kulttuuriin ja taiteeseen jaetaan 238 meur, liikuntaan 159 meur, tieteeseen 106 meur, veteraanit ja sotavammakorvauksiin 110 meur, nuorisotyöhön 455 meur ja hevosurheiluun 40 meur. Jakosuhde on määritelty lainsäädännössä, jolloin raha on korvamerkittyä, eikä niitä voida ohjata muihin tarkoituksiin.

Olli Joensuu kertoi, että millään muulla järjestelmällä ei pystytä tulouttamaan rahaa takaisin suomalaiselle yhteiskunnalle näin paljon. Palautusprosentti on 70%, kun esimerkiksi Tanskan monilupajärjestelmässä maksetaan 20% pelikatteesta. Samalla ehkäistään tehokkaasti rikollisuutta ja vähennetään rahapelihaittoja.

Yksinoikeusjärjestelmät ovat Euroopassa vähentyneet huomattavasti. 2019 Ruotsikin siirtyy monilupajärjestelmään. Näissä maissa yksinoikeusjärjestelmää ei ole pystytty perustelemaan riittävästi EUlle. Suurimpia syitä yksinoikeuden menettämiselle ovat olleet, ettei tuloutuskyky kehity eivätkä pelit ja palvelut kehity. Veikkaus näkeekin keskeisenä yksinoikeuden säilyttämiselle, että pelihaittoja vähennetään ja kanavointikyvystä huolehditaan eli että nimenomaan Veikkauksen pelejä pelataan.

Ulkomaiset kilpailijat kuitenkin haastavat Veikkauksen digitaalista kasvua. Ennuste on että kasvu on vuoteen 2022 48% ja Veikkauksen kasvu 32%. 2010 pystyttiin hillitsemään ulkomaisten kasvua kun RAYn nettikasino avautui.

Olli Joensuun mukaan keskeistä on, että saako veikkaus riittävät työkalut tarjota sellaisia pelejä, jotka puhuttelevat suomalaisia. Rahapelaamisen kasvu ei ole aiheuttanut pelihaittojen kasvua. Uuden Veikkauksen aikana on tehty ja päätetty Suomen rahapelihistorian suurimmat rahapelihaittojen ehkäisytoimet. Näillä tulee olemaan vaikutuksia myös tuottoon.

Rahapelituotoissa ja pelaamisen kanavoinnissa Suomi on kuitenkin onnistunut hyvin. Lopuksi sidosryhmäpäällikkö Olli Joensuu muistutti, että Veikkaus tarvitsee omistajan ja edunsaajat yhteiseen rintamaan puolustamaan elinkelpoista yksinoikeusjärjestelmää.

Teksti: Tomi Härmä